Qué pasa?

index

Enough said.

 

Olipahan taas ratkiriemukas viikonloppu.
Perjantaina vietimme yhden ystävän läksiäisiä, lauantai meni sujuvasti sohvan pohjalla maaten…
Olen aika varma, että pelkästään viimeisen kuukauden aikana olen onnistunut saamaan aikaiseksi kehoni mukaisen kuopan sohvalle.

Kävi kyllä hauska juttu perjantaina.
Yökerhon vilkkuvissa valoissa yksi herra tuli yllättäen sanomaan ”mä haluun sut”.
Pikainen skannaus kännisilmillä ja tajusin tuntevani tyypin.
Tai en varsinaisesti tuntenut, mutta tiesin meidän olevan samoilta seuduilta kotoisin.
Olihan hän joskus teinivuosina villeissä unissanikin seikkaillut.

Muutama kossuvichy on sopivasti sumentanut muistikuviani tuolta yöltä, mutta hyvinkin läheisissä tekemisissä olimme. Ja voisin veikata, että näky ei ole ollut kovinkaan kaunis allekirjoittaneen heiluessa suuntaan ja toiseen. Siinä on saattanut lähistöllä olevien juomat läikkyä – syvät pahoittelut!
Jotain ratkaisevaa kuitenkin yön kuluessa tapahtui, koska en lähtenyt hänen matkaansa. Ja jotenkin hatarasti nään silmissäni tilanteen, jossa kerron hänen olevan ”vitun hullu”smooth.
Noh.
Hänellä oli mm. otsaan tatuoitu jotain ihmeellisiä koukeroita ja kun kaverin taustoja hieman tunnen, niin en usko hänen seikkaileen pelkällä alkoholin voimalla tuona(kaan) yönä.

 

Olen tehnyt muuten ihan viimeaikoina havaintoja, että sellaiset pojat/miehet, joita joskus teinivuosina niin palavasti salaa ihailin, ovat muuttuneet sellaisiksi, että mielelläni kierrän kaukaa.
Joko he ovat ulkonäöltään todella rupsahtaneita tai sitten ylipäätään heidän elämänsä on jäänyt sille samalle tasolle, jolla se oli kymmenisen vuotta sitten.
Ja toisaalta taasen on paljon niitä miehiä, joilla vuodet ovat tehneet enemmän kuin hyvää.

 

Mutta perjantaina lähdin kotiini yksin.
Vielä baarin edustalla kävin intensiivistä keskustelua yhden kaverin poikakaverin kaverin kanssa (taas). En muista mitä sanoja on vaihdettu, mutta herra oli ilmeisen kiinnostunut viemään minut mukaansa.
Jonkinlainen plan b minulla kuitenkin taisi olla, kun emme samaan osoitteeseen päätynyt.

Plan b oli häiriköidä ihmisiä.
Tuntui ilmeisen hyvältä idealta soittaa esimerkiksi Niilolle kahdesti kello neljältä.
Myös muita kohteita olin pommitellut.

tumblr_inline_n6qgujfDBL1qiq5w9.gif

Tähänkään ei ole lisättävää.
Lauantaina sain kunnian viedä yhden kitaristin Tinder-treffineitsyyden.
Kitaristi oli todella mukava.
Ja paljon paremman näköinen kuin kuvissa.
Hän tuli luokseni juomaan muutaman oluen ja itseasiassa visiitti venyi yli neljään tuntiin. Ja olisi varmaan jatkunut pidempäänkin, mutta väsymys alkoi molemmilla painaa.

Hän tavallaan kutsui minut luokseen sunnuntaiksi, mutta moinen suunnitelma ei sitten toteutunutkaan.
Valitettavasti.
Mutta ehkä saamme vielä kuulla hänestä.
Toivottavasti.

 

Viime yönä näin unta, että seurustelin Sheldonin kanssa.
Sheldon

Uni oli hyvä.
Ja sain Sheldonin nauramaan. ❤

 

 

 

Yhdet kadonneet pikkuhousut.

tumblr_n048i2tibr1r54qfqo1_400

Jestas.
Aamulla kun tärisevillä käsillä yritin saada silmien alle ilmestyneitä luumuja piilotettua, mietin, että on sitä ihminen pöljä, kun vapaaehtoisesti itsensä tähän olotilaan ajaa.

Vietimme ystävien kesken pikkujouluja lauantaina.
Hyvää ruokaa, juomaa ja sitäkin parempaa seuraa.
Pitkälle illalle oma humalataso pysyi täysin kontrollissa, niin paljon tuli häärittyä ja huolehdittua siitä, että kaikki vieraat olivat tyytyväisiä ja kylläisiä.

Yön pikkutunneilla tilanne sitten kääntyikin päälaelleen ja olin todella vahvassa humalassa.
Kotiin lähtiessäni olin päätynyt väärään bussiin.
Siinä sitten päättärillä känni-itkua tuhertaessa joku mies tuli ritarillisesti tarjoamaan pelastusta. Todella tyhmäähän oli lähtä hänen luokseen, juuri tällaiset kertomukset päättyvät niihin raiskaustilastoihin.
Onnekseni mies oli kuitenkin siinä määrin fiksu, että kun hän oli pikkuhousuni riisunut seksin toivossa, homma jäi siihen, koska kondomia ei ollut. Tai minullahan sellainen olisi laukusta löytynyt, mutta en tuolle miesparalle moista kertonut.

Aamulla en pimeydessä onnistunut löytämään pikkuhousuja, joten vedin sukkahousut jalkaan ja mekon päälle ja suunnistin ulos.
Sille samalle tielle jäi myös kaulahuivi ja baarista kahdellakympillä ostettu cd.

giphy

 

Kun seikkailin sunnuntailenkkeilijöiden seassa kotiin, pieksin itseäni henkisesti. Miksi humalassa ei onnistu ikinä tekemään rationaalisia päätöksiä? Tällä tarinalla oli onneksi onnellinen loppu, hävitin vain vähän maallista omaisuutta, mutta se olisi voinut olla myös hyvin erilainen. Sunnuntai kuluikin sitten krapulan ja morkkiksen kynsissä, sohvalla riutuen.

Saatte moralisoida.
Olen ansainnut sen.

Muistatteko muuten, kun vähän aikaa sitten kirjoitin yllättäen yhteyttä ottaneista miehistä.

Se oli vasta alkulämmittelyä.
Hipsterihän jatkoi tätä  teemaa silloin edellisenä viikonloppuna.
Mutta nyt pe-la välillä tehtiin historiaa.

Perjantaina, kun olin jo itse hautautunut pehmoisen peiton uumeniin, söpöli oli soittanut. Muistatteko hänet? Yhdet treffit, jotain viestittelyä sen jälkeen, homma kylmeni minun puolestani täysin.
Hän oli laittanut myös viestin, jossa kertoi selailleensa puhelintaan, kun minun nimeni oli tullut vastaan.

Okay-gif.gif

 

Seuraavaksi lauantaiaamuna facebookista tulee ilmoitus uudesta kaveripyynnöstä. Tampere, josta olen maininnut täällä, pisti pyyntöä tulemaan. Olemme viestitelleet edellisen kerran puolisen vuotta sitten, ylikin. Arvaatte varmaan hyväksyinkö pyynnön?

tumblr_naoi93XvAr1qj4315o1_500

Sitten vielä lauantai-iltana saapui viestiä ”Moi, mitä kuuluu?” Vapun mieheltä.

JESTAS!
Saako joulu todella miehetkin herkistymään ja kaipaamaan naisten seuraa näin paljon?

 

Kylmästä lämpimään?

Olipahan taas viikonloppu.
Lauantaina tuli oltua pitkästä aikaa erittäin vahvassa humalassa. Siirtymä ystävän luota keskustaan baariin on yksi iso musta-aukko ja loppuilta satunnaisia välähdyksiä.

Aamulla puhelinta selatessa tuli vastaan muun muassa viestittely hipsterin kanssa. (Kuuluu muuten taas siihen ”jo kauan sitten kuopattujen” -miesten sarjaan, joka yllättäin ottaa yhteyttä.)

H: ”:o”
S: ”:       D”
H: 😦
H: ”Missä Tonttu
S: ”@ XXXXX”
H: ”Kom hit”

Loppulausahduksena hän kertoi kaikkien teiden vievän hänen luokseen.

Olin pommittanut pusupoikaa koko illan ajan, mutta en saanut vastauksia häneltä. Pilkun aikoihin soitin ja jollakin maagisella tavalla saimme sovittua treffit, vaikka molemmat olivat tuhdissa humalassa enkä muista kuulleeni sanaakaan puhelusta taustamölyn vuoksi.

Lopulta siis päädyimme hänen luokseen.

S: ”Mä muuten tykkään susta”
P: ”Niin mäkin susta”
S: ”Mutta mä siis niinku ihan oikeesti tykkään susta”

Enpä muista, mitä pusupoika tähän enään kommentoi. Öisiä humalaisia rakkaudentunnustuksia.. voi pojat.
Mutta sen muistan, että usemmankin kerran hän sanoi ”Sä oot muuten ihan helvetin hyvännäkönen”.

Eilen sain viettää koko päivän pusupojan kainalossa. Siirryimme jossain vaiheessa sohvalle makaamaan, mutta palasimme jo tunnin päästä takaisin sänkyyn.

Miksi naiset ovat muuten niin julmia toisilleen?
Kävimme yöllä pizzeriassa ja syystä taikka toisesta vaihdoimme pari sanaa jonkun ruokaansa odottavan naisen kanssa. Yhtäkkiä nainen täräytti: ”Mitä sä oikein mietit, kun laitoit noi vaatteet päälle?”

Myönnetään, farkkushortsit ovat melko yllättävä valinta joulukuussa, mutta helvetti soikoon nythän on lämpimämpää kuin toissa juhannuksena!? En muista minkä (omasta mielestäni) viiltävän kommentin hänelle heitin takaisinpäin, mutta taisin kysyä, miten se hänen elämänlaatuunsa vaikuttaa, mitä minä olen päälleni pukenut.

Ja totta tosiaan, miksi naiset laukovat tällaisia kommentteja?
Vaikka olisinkin häntä nyt jotenkin loukannut shortseillani, miksi kaikki täytyy sanoa ääneen? Miksi hän halusi tietentahtoen pahoittaa minun mieltäni – kuitenkaan siinä onnistumatta?

what-the-hell-is-wrong-with-you

Salasana spontaanius.

”Satutko oleen puheliasta sorttia?”
Omituinen höpöttäjä toisinaan kyllä, kuinka niin?

”Kuulostaa hyvältä!”
”Lähetkö seuraks kaljalle”

Kuten varmaan otsikosta osasitte päätellä, lähdinhän minä.
Joskus on hyvä olla vähän spontaani.
Kyllä mietin, että voi jukra, jos tyypin kanssa onkin tavattoman tylsää ja hukkaan pari tuntia elämästäni täysin turhaan jutusteluun.

Mutta mitä vielä!

Meillähän synkkasi todella hyvin ja juttua riitti.
Puhuttiin kaikesta Harry Potterin kautta oman onnellisuutensa löytämiseen.

Oli piristävää tavata ihminen, jonka kanssa ei tarvinnut puhua pelkästään opiskelusta ja työstä. Ainahan näin onnekkaasti ei kuitenkaan käy. Mutta tällä kertaa spontaanius palkittiin. Hän sanoi, että olisi kiva nähdä uudestaankin. Eikä tuo minuakaan haittaisi.

Ah, ihanaa. (Eikä nyt ihanaa sellaisella mielellä, että tässä olisi jotain parisuhdetta heti näkyvissä, ilmeisesti ei kuulu herran suunnitelmiin).

Olin hankkinut tälle päivälle pari konserttilippua ja koko viikon vähän miettinyt, että löytyisikö joku sopiva seuralainen. Laitoin onneksi varasuunnitelmana viestiä ystävälle, että nyt olisi ehkäpä konserttia tarjolla. ”No mähän oon parasta treffiseuraa”. No niinpä. Taidanpa siis viettää illan ihan vaan ystävän seurassa.

Mukavaa perjantaita teille!tumblr_mtnj1uo4zk1qh123ho1_500

G-piste.

”Sä oot sen näkönen, että oot varmast hyvä sängyssä”

Excuse_me_Sutton
Hipsteri
oli laittanut pienen yllätysviestin viime yönä.
Täytyy meidän varmaan testata tuota vällyjen välissä peuhaamista, sillä itsekin uskon, että hipsteri voisi olla minulle sopiva petikumppani.

Tosin nallukka tuli luokseni la-su välisenä yönä ja lähti sunnuntaina, myöhään illalla. Nallukka nimi on hänelle sopiva, koska isosta koostaan huolimatta hän on totisesti sisältä ihana nallukka. On muuten jossain määrin hassua, miten minun kaltainen liki-kääpiö onnistuu aina bongaamaan näitä kaksi metrisiä hujoppeja. Pääni on jossain siinä hänen napansa korkeudella, haha.

En tiedä millä meiningillä nallukka on.
Minä katsoisin mielelläni kortin, voisiko tässä olla  potentiaalia johonkin syvempään. Hän on kuitenkin persoonaltaan monin tavoin minua miellyttävä. Nyt kun tuli seksikin testattua, niin voi pojat.. Hän taisi löytää sen minun mystisen g-pisteen. Ainakin sain pari uskomattoman hyvää orgasmia. ThankYou
Elämme siis jännittäviä aikoja!

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Suu on vieläkin rutikuiva ja silmät näyttää siltä, kun luomien sisään olisi ruiskutettu jotain botoxia. Kaipa tämä kankkunen huomiseen mennessä helpottaa?

Viikonloppu tuli ja meni.
Lauantaina sain kuin sainkin seksiä! Olisi ollut oikein kaksi ottajaa, mutta toiselta ei löytynytkään kumia ja taisin sitten nukahtaa (sammua) kesken kaiken. Ensimmäisestä tyypistä saatetaan vaikka vielä kuullakin jotain. En tiedä edes hänen oikeaa nimeään, sillä puhelimeen olin tallentanut puhelinummeron Mamuna. Kyseessä on siis tosiaan alkujaan Iranilainen (?) miekkonen. Erittäin komea ja taisi olla ihan mukavakin.

Seuraava aamu oli kyllä kummallinen.
Hän oli laittanut yöllä viestiä, kun oli jo lähtenyt majapaikastani. Aamulla laitoin hänelle jotain kysymystä paluukyytien aikatauluihin liittyen ja hän vastasikin. Kun näimme aamupalalla hän hädintuskin tervehti ja vastasi myöhemminkin todella tylysti minulle.

Ja voitte varmaan uskoa, että allekirjoittanut ei kuulu niihin ihmisiin, jotka jo seuraavana päivänä tunnustavat rakkauttaan ja antavat vähintäänkin psykopaatin kuvan itsestään. Mamu sanoi, että ”laitetaan viestiä, kun ollaan kotona”. Meinasin näyttää keskisormea, mutta hillitsin itseni ja mutisin jotain epäselvää.
Suureksi yllätyksekseni hän laittoi viestiä iltapäivällä, kun olin tunnin ehtinyt röhnöttää sohvalla.
Ehkä tässä on jotain kulttuurieroja..

Sunarille laitoin viestiä, tulisiko hän luokseni, kun oli tiedettävästi samalla paikkakunnalla sunnuntaina. Hän jo lupautui tulemaan, mutta ei koskaan ilmestynyt. Haukuin hänet illalla petturiksi ja palasinkin alkuperäiseen suunnitelmaan laittamalla browniepojalle viestiä. Hän ei kuitenkaan myöskään päässyt tulemaan luokseni, koska kärsi mojovasta päänsärystä.

Karma is a bitch. Vietin sitten sunnuntaikrapulapäivän ilman seuralaista, karmivassa puutteessa. Täytyy tosissaan alkaa miettimään, että mistä saisi tähän hätään hyvää seksiä.. Ehkä junamies saa minulta viestiä tänään tai huomenna.