Erämies.

Olen ollut vähän laiska Tinderin näppäilyssä.
Kävin treffeillä joku aika sitten mukavan pojan kanssa. Mutta mukavaksi se sitten vain jäikin. Hän oli kyllä vähintään liekeissä. Kertoi välittömästi, että haluaisi ehdottomasti tavata uudestaan. Puhui minusta työkavereilleen ja äidilleen (ja kertoi tästä minulle?). Ja kun hän viikon vietti muillamailla sain jo miltei rakkaudentunnustuksia puhelimeeni.

hold-horses1

Minä kovasti yritin olla heittämättä bensaa liekkeihin.
Jos hän kertoi viestissä odottavansa uutta tapaamistamme todella paljon, sivuutin sanat ja kommentoin jotain muuta asiaa.

Kun sitten koitti aika, että olisi pitänyt nähdä uudestaan, luotin intuitiooni ja ilmoitin, etten voi tavata häntä. Tuntui pahalta romuttaa toisen ajatukset ja haaveet. Mutta onneksi hän oli järkevä tyyppi ja sanoi, ettei minun tarvitsisi pyydellä anteeksi ja moikataan kun tavataan.

Sitten tapasin tietysti sunnuntaisen DIY-miehen, joka avusta projektissani.
Mielestäni peli oli hyvinkin selvä, että mitään suhdetta ei tästä voisi kehkeytyä. Ehkä satunnaista sunnuntaihengailua, mutta ei mikään aikuismaista, vakavaa. Ei rakkautta.

Mutta.. sitten hän laittoi heti maanantaina viestiä.
Tiistaina.
Keskiviikkona.
Kaveripyynnön Facessa.
Rupesi seuraamaan instassa.
Muumivideoita piristykseksi.
Ilmoitti olevansa aina käytettävissä projekteihin.
Ilmoitti uudestaan, että voisi tulla sprayaamaan pyörän minulle, jos sellaisen hankin.

Ja minä vaan mietin että

giphy

 

NOH.
Mutta.
Nyt olen kuitenkin jaksanut käydä aktiivistakin keskustelua Tinderissä yhden erämiehen kanssa. Ja keskustelu on ihan huikealla tasolla. Nokkelaa, oivaltavaa, viihdyttävää, sopivan diippiä ja silti kepeää, soljuu eteenpäin mutkattomasti. Aina kun mietin, että voiko hän enää yhtään paremmaksi pistää, saan pitkän vastauksen ja sitä lukiessa pitkästä aikaa alkaa kehossa kihelmöidä kutkuttavasti.

Erämies vaikuttaa erittäin kiinnostavalta tapaukselta,
joten hänet olisi mukava tavata ihan silmästä silmään.
Toivonkin, että tulette kuulemaan hänestä vielä jatkossa!

Mainokset

Kun olet käyttämättä Tinderiä neljä viikkoa,

huomaat, että kotisi näyttää entistä siistimmältä,
koska sinulla on aikaa kännykän näpyttämisen sijaan siivoamiseen.

huomaat, että sinulla on aikaa uudelle harrastukselle,
kuten virkkaamiselle!

12832557_10154025573959777_7159881281387706892_n

Minä virkkasin parissa illassa pipon ja se on aika kiva!

huomaat, että sinua vituttaa entistä vähemmän,
koska et turhaudu taikka tuskastu tyhjänpäiväisistä/typeristä keskusteluista Tinderissä.

tinder-fails-23

huomaat, että voit antaa karvojen kasvaa kainaloissa ja muualla kehossa luolanaisen tasolle,
koska sinulla ei ole pelkoakaan siitä, että joutuisit treffeille jonkun miehen kanssa.

someecard

 

huomaat myös, että mitä kauemmin olet ollut ilman sovellusta, sitä vähemmän sitä kaipaat.

Kääntöpuolen tietysti seuraava saldo:

4 viikon selibaatti
0 treffit

 

 

 

Tinderin kuumottavin kysymys.

Olen iloinen siitä, että Tinderistä on tässä viime aikoina puhuttu paljon kritisoiden. Keskustelu ei enää pyöri seksin ja pettäjien ympärillä, vaan nyt on siirrytty keskustelemaan siitä, mitä Tinder on tehnyt deittailukulttuurille.

Ensinnäkin on todettava, että Tinder ainakin minun silmissäni loi matalankynnyksen deittailukulttuurin Suomeen ja se oli enemmän kuin tervetullut.
Tindertreffit kahvikupin äärellä ovat hyvin arkipäiväistä. Vaikka moni edelleenkin pitää sovellusta huuhaana ja suhtautuu siihen ensisijassa huumorilla, niin uskallan väittää, että kaikki tietävät jonkun tutun, joka löysi Tinderistä sen paremman puoliskonsa.

Kolikon kääntöpuolena syntyi kuitenkin deittailumaailma, jossa ihmiset tuntuvat miettivän, että mitäs jos seuraava pyyhkäisy toisikin eteen jotain vielä parempaa.

Tunnustan, että sovellus teki temppunsa minullekin.
MUTTA.
Ei sovellus ajatusta mieleeni istuttanut.
Ei sovellut tehnyt minusta nirsoa, eikä saanut haaveilemaan jostain vielä paremmasta.
Sovellus vain ruokki eksyksissä olevaa mieltäni,
ajatuksiani siitä, etten tiennyt mitä etsin ja mitä haluan vai haluanko mitään.
Mutta minä olin jo valmiiksi hakoteillä.

Ja voi miten paljon meitä tässä maailmassa onkaan, jotka eivät tiedä mitä haluavat vai haluavatko mitään – valitettavasti.
Eikä Tinderiin pysty heidän osaltaan asettamaan mitään lapsilukkoa – valitettavasti.

 

Tiedättekö mikä oli ja on minun mielestäni kamalin kysymys Tinderissä?
”Mitä sä etsit täältä?”

Vastasi tähän kysymykseen mitä tahansa, se on helposti tulkittavissa väärin.
Kukaan ei halua vastata tähän suoraan, että hakee uutta elämänkumppania – koska sehän on ihan liian vakavaa ja toinen voisi sitä pelästyä.
Toisaalta harva tunnustaa hakevansa pelkkää seksiä – koska sehän on ihan liian kevytmielistä.

Näin ollen moni päätyy siihen paskimpaan mahdolliseen vastaukseen, jossa yhdistellään ajatuksia kahviseurasta, seksiseurasta ja parisuhteesta, mutta muistetaan mainita, että eihän tässä olla kuitenkaan turhan tosissaan liikenteessä.
Voin kuvitella, että olen itse kirjoittanut vastauksen esimerkiksi tällaiseen tyyliin:
”No siis parisuhde on tietysti hakusessa, mutta onhan sitä kiva tavata uusia ihmisiä ihan ilman sen suurempia odotuksia, että ei tässä nyt hampaat irvessä olla, ei sitä tiedä mitä eteen tulee”.
Ja kuka tahansa tällaisen vastauksen luettuaan miettii, että voi pojat tuo tyyppi on hukassa, eihän se edes tiedä mitä se haluaa.

Tekisikö sovellukselle hyvää, jos kiertelystä ja kaartelusta ja tämän kysymyksen ympärillä pyörivästä shitchatista luovuttaisiin?
Että jos vastattaisiin ihan suoraan, että ”etsin ihmistä, jonka kanssa haluan jakaa arkeani, se et välttämättä ole just sä, mutta mielelläni kuitenkin kattosin tämän kortin”.

Summa summarum.

Ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa deittisivustoista ja -sovelluksista, joita olen käyttänyt viimeisen vuoden aikana.
Ilmeisen moni kuitenkin tuntuu päätyvän blogiini juurikin sen takia, että ovat kiinnostuneita niistä ja kenties haluvat jotain infoa ennen rekisteröitymistä. Kannustan kuitenkin kaikkia kokeilemaan, sillä nämäkin kokemukset ovat subjektiivisia. Ja veikkaan esimerkiksi iän vaikuttavan paljon siihen, mikä vaihtoehto palvelee itseä parhaiten.

 

Tinder

Sovellus, joka teki Netflix and chillistä käsitteen.
Tinderistä puhutaan edelleen hieman negatiivisella sävyllä.
Se on monesti tuomittu pettäjien sovellukseksi, eikä omastakaan ystäväpiiristä löytyvät useat Tinder-pariskunnat ole onnistuneet tätä  mielikuvaa muuttamaan.
Harva myöntää käyttävänsä Tinderiä tosissaan, koska ”siihen pitää suhtautua huumorilla”.

Tinder tuomitaan monesti myös kovin pinnalliseksi sovellukseksi, koska rankkaat profiilit kyllä tai ei kategorioihin suurimmalta osin pelkän kuvista muodostuneen mielikuvan perusteella. Harvalla nimittäin loppupeleissä on kovin paljon infoa antava profiiliteksti. Pinnallisuuteen kohdistuva kritiikki on kuitenkin vähän huvittavaakin. En tiedä onko muilla kyky esimerkiksi baarissa nähdä ihmisten sisäinen kauneus, mutta väittäisin monen tekevän päätöksiä lähestyä toista sen perusteella viehättääkö toisen ulkonäkö.

Plussat:

  • Ei kuvattomia profiileja
    (Tai tietysti niitäkin tulee välillä vastaan, mutta funktiota en ole ymmärtänyt)
  • Aika harva sinkku ei ole ottanut sovellusta haltuunsa, joten käyttäjiä on paljon
  • Edellisten kohtien lopputulemana  sovelluksen käyttäjistä verrattain pieni osa on friikkejä
  • Matalan kynnyksen deittisovellus
  • Vaikka sovellus on ilmainen, esimerkiksi lähetettävien viestien määrää ei ole rajoitettu mitenkään
  • Saat viestejä vain niiltä, joiden kanssa on tullut match

Miinukset:

  • Yhden tuttavan sanoin Tinder on parasta viihdettä paskalla istuessa
    Monelle se on siis vain ajanvietettä, peliä
  • Keskustelut kuolevat herkästi
  • Karkkikauppa ilmiö: Niin paljon valinnanvaraa, että kiinnostus yhteen ei riitä pitkäksi aikaa ja aina pyörii mielessä ajatus siitä, olisiko joku vielä edellistä parempi
  • Vaikka olisit rajannut etäisyydet 10 kilometriin, aina elää mahdollisuus, että match on vain käymässä hakualueellasi ja todellisuudessa asuu jossain muualla

 

Suomi24

”Siis onko se oikeesti vielä olemassa?” oli kaverini kommentti, kun viime viikonloppuna kerroin luoneeni jälleen profiilin sivustolle. Suomi24 on varmaan niitä ensimmäisiä nettideittisivustoja, joita Suomessa on nähty (?). Sillä on ainakin omassa tuttavapiirissäni sellainen maine, että käyttäjistä 99 % on enemmän tai vähemmän friikkejä.

Suomi24:n käyttäjiä löytyy laidasta laitaan. Mukaan mahtuu tosirakkauden etsijöitä, pettäjiä, niitä friikkejä ja toisaalta maksullisen seksin hakijoita. Vaikka tässä listauksessa miinuskohtia onkin enemmän, ovat nuo plussat huomattavan merkittäviä seikkoja.

Plussat:

  • Aidot keskustelut
    Ne, jotka ovat tosissaan liikenteessä haluavat myös käydä keskusteluja ja sen sijaan, että heitettäisiin pelkkää vitsiä, keskustelut lipuvat vaivattomasti omien unelmien ja haaveiden purkamisen puolelle.
  • Kattavat profiilit

Miinukset:

  • Kuvattomat profiilit
  • Seksinjanoiset friikit
  • Solvaajat
  • Viestien määrää rajoitettu ilmaiskäyttäjillä
  • Koska viestejä voi laittaa käytännössä kenelle vaan, saat mitä todennäköisimmin yhteydenottoja toiselta puolen Suomeakin

 

Happy Pancake

En käyttänyt pannukakkua kovin kauaa, mutta siitä ei myöskään jäänyt kovin positiivinen kuva. Minun mielestäni sivusto jo ulkonäkönsä ja toimintojensa perusteella tuntui halvalta, huonosti tehdyltä ja sellaiselta, ettei siihen voinut suhtautua kovin vakavasti.

Sivustolla sain todella paljon viestejä, varmaan siksikin, ettei viestien määrää ole mitenkään rajoitettu. Koska suurin osa oli sontaa, mietin, että jäikö minulta huomaamatta joku helmi? Mitä todennäköisimmin ei.

Päällimmäisenä minulle jäi mielikuva Happy Pancakesta sivustona, jossa melko yksinkertaiset ihmiset pommittavat ”Sulla on kivat tissit” -tyyppisillä viesteillä. Taso oli monin paikoin luokatonta – mutta joukosta oli helppo erottua!

Plussat:

  • Ilmainen

Miinukset:

  • Ilmainen

 

Happn

Deittisovelluksista uusin tuttavuus.
Happn on pysytellyt melko tuntemattomana vielä ja se näkyy muun muassa käyttäjien vähäisessä määrässä. Vastaan tulevia profiileja ei pysty rajaamaan esimerkiksi iän mukaan, joten etusivulla pyörii paljon omaan haaviin sopimattomia.

Jos en kärsisi tällä hetkellä tästä deittiähkystä, todennäköisesti naputtelisin Happnia enemmän. Mutta sen sijaan päädyin poistamaan sovelluksen puhelimesta tänään aamulla.

Plussat:

  • Uusia naamoja Tinderissä jo vastaantulleiden rinnalle
  • Hieman vakavasti otettavampaa käyttäjäkuntaa, ei niin pelimäinen kuin Tinder (?)
  • Voit rajattomasti ilmaista muille käyttäjille tykkääväsi heidän profiilistaan crush-toiminnon avulla

Miinukset:

  • Käyttäjiä vielä toistaiseksi verrattain vähän
  • Sovelluksen toimivuus huonohko

Kehitysehdotuksia.

Ei, en kaipaa (enpä) blogiani varten kehitysehdotuksia,
vaan haluaisin esittää muutaman sellaisen Tinderiin liittyen.

Voisiko tuosta jumalan lahjasta maailmalle siis tehdä version 2.0, jossa:

  • Etäisyyskilometrien lisäksi olisi näkyvissä myös varsinainen kotipaikkakunta.
    Koska esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seikkailee päivittäin ulkopaikkakuntalaisia, eikä se koskaan saa aikaan voitonriemua, kun huomaat matchisi karanneen jo 400 kilometrin päähän.
  • Ihannekumppanin hakuehtoihin pitäisi iän sijaan rajata mielestäni syntymävuodet.
    Monelle tämä ei varmaan ole niin tarkkaa, mutta jos nyt itse esimerkiksi asetan alaikärajan 25 ikävuoteen, mukaan tulevat myös 1991 vuonna syntyneet, jo 25 vuotta täyttäneet. Toistan ei tämä niin tarkkaa olemutta kyllä se kuitenkin vähän on.
  • Olisi erikiva juttu, jos sovelluksesta pystyisi hakemaan sitä ihannekumppania vaikka nimellä.
    Tässä paraikaa yritän saada haaviini yhtä miestä, kenen tiedän ottaneen Tinderin käyttöön. Vaikka rajasin ikävuoden välille 34-36 (en ole ihan täysin varma iästä), on hakutuloksia järkyttävän paljon. Kaikki hoituisi mutkattomasti, jos saisin haettua häntä nimen perusteella.

 

Olin (siis ihan oikeasti!) tänään jo aikeissa poistaa koko Tinderin.
Pieni tauko – hengenveto voisi olla paikallaan.
Puhelin käy kuumana Tinderin ulkopuolistenkin keskustelujen osalta, joten miksi kulutan aikaani sovellukseen, joka oikeastaan saa vain huonolle tuulelle, kyllästyttää ja/tai ärsyttää?

Mutta sitten, kun aamulla yritin coolisti heittää roskikseen purukumia, joka osottautui taikapurkaksi, jolla todennäköisesti saisi talonkin liimattua kasaan ja jota lopulta oli kaikkialla muualla kuin roskiksessa, hoksasin, että Tinderistä on tullut aika kiinteä osa elämääni reilu vuoden aikana. Ei siitä niin helppo ehkä olekaan luopua..

Mutta ehkä jos joku sitä kehittäisi näillä ehdotuksilla parempaan suuntaa, löytäisin uudestaan mielenkiinnon ja palon miesten rankkaamiselle x/<3 -kategorioihin.

Tinder-keskusteluista.

Minusta on tullut vähän laiska näpyttelemään Tinderiä.
Joku luonnonvoima saa minut päivystämään sovellusta jatkuvasti ja haalimaan uusia matcheja, mutta silti en juurikaan jaksa vaivautua pitämään yllä keskusteluja.

Mitä kuuluu? Mitäs tänään? Mitä teet vapaa-ajalla? Käytkö töissä vai opiskeletko?

qh14c.gif
Nämä kysymykset tappavat mielenkiintoni.
Lempiväristä ja horoskooppimerkistä keskusteleminen ei anna minulle mitään infoa vastapelurista.

Jos mietin vuoden aikana tavattuja miehiä, niin tylsimmät tyypit ovat olleet juuri tätä ”Mitä kuuluu” -sarjaa.
Toki jonkinlainen icebreaker on aina alkuun heitettävä ja mitä kuuluu on tuttu ja turvallinen.
JA varmasti moni tykkää käydä näistä aiheista keskustelua heti, itse haluan kuitenkin säästää treffeillekin jotain helppoja aiheita, joilla pitää yllä keskustelua jännityksen iskiessä.

Tässä nyt on ääriesimerkki keskustelusta, mutta huomio oli taattu ja huumori iski allekirjoittaneeseen kovaa:

”Kyrpä katuun ja autolla yli.”
”Nonii.. Eihän siihen sitte lisättävää”
”:Dd Ootko tänää räppää jossai?”
”Kotisohvalla riimittelen”
”Aa no siel kyl tulee aina kovaa settii”
”Pelkkii hittei”

Hillitympikin versio tietysti voi saada huomioni, esim rentun kanssa keskustelu lähti kulkemaan näin:

”You made my day! 😀 Mun mielestä hienovarasta nauraa
ravintolassa ääneen itekseen. Kuinka menee?”
”Hahah 😀 No kerrankos sitä hullun leiman otsaansa saa.
Täsä itseasias mietin nukkumaan käymistä, onhan kello jo yhdeksän.”
”Niin villiä menoa siis, että kohta varmaan naapuri soittaa poliisit paikalle”
”On edes jotai pysyvää ja seki ottas.
Kuulostaa normi lauantaille”
”Onks toi muuten Tylypahka tossa sun viimisessä kuvassa”
”Juu, noitakoulun professorina nyt oon 3,5 kk ollunna.
Saksassa Hohenzollerin linnassa kirouksia langetettu”
”Missä mun kutsukirje on?!
Prkl oon sitä kohta 15 vuotta oottanu”
”Voin tuoda kun tuun kolmeks viikoks Suomee..
Meillä on noi pöllöt sairaseläkkeellä, jotka niitä yleensä kuskaa”

thumbs-up-matt-leblanc

Ja uskon, että näiden molempien miesten kanssa juttu lähtisi aivan eri tavalla käyntiin treffeillä, kuin esim tämän kanssa:

”Hello beautiful 😉 Mitäs sun torstai iltaan?”
”No jou! Tässä just ruokaa väännän, että eipä sen kummempaa”
”Tuleeks hyvää? Mä lähen Meksikoon huomenna ;)”
”No just”
”;)”
”Tulee tottakai”
Saaks tulla maistamaa? En usko muuten ;D”

tumblr_inline_mitxgr853N1qz4rgp.gif

Maybe not.

Olenko minä sittenkin nirso?
Tai liian vaativa 😮

Hei hei mitä kuuluu?

Kyllä ihminen voi tulla sitten iloiseksi uudesta puhelimesta.
Edes pikkuleijonien mestaruus ei saanut minua niin hyvälle tuulelle, vaikka sekin tietysti hieno suoritus oli.

Maailmanmestaruus oli ja on hieno osoitus suomalaisille siitä, mitä päättäväisyydellä voidaan saada aikaan. Tällaista pientä ilon pilkahdusta, voitonriemua tarvittiin juuri nyt.

Olin paikoittain vähän turhankin vahvasti hengessä mukana finaalipelin aikana. Viimeistä minuuttia en todellakaan pystynyt katsomaan ja jatkoaikaakin tuijottelin sormien lävitse. Spontaani riemunkiljahdus kajahti kovaa ja korkealta Kapasen maalin jälkeen.
Pelin jälkeen lähdin kaveriporukan kera pyörähtämään keski-ikäisille suunnatussa ”yökerhossa”, mutta yksi juoma riitti ja kutsuin itse itseni Niilon luokse yökylään.

Voi että Niilo on kyllä turhan pikkupoikamainen minulle.
Kaikessa hauskuudessaan ja älykkyydessään hän on kuitenkin niin arka ja kokematon. Välillä hän tuntuu suojelevan jonkinlaista epävarmuutta kaikella piikittelyllä ja hattuilulla.
Seksin aikana mietin, että loppuisipa se jo…
Aamulla heräsin aikaisin ja tilanne oli puolisen tuntia tämä:

55-22674-screen-shot-2014-12-12-at-10-1418410887.png

Niilo ilmoitti aikovansa nukkua vielä pari tuntia.
Monissa tapauksissa olisin tulkinnut tämän jonkinlaisena merkkinä siitä, että hän halusi minun poistuvan. Jos mies olisi aidosti kiinnostunut, hän olisi ehkä vaivautunut kaappaamaan minut kainaloonsa. Mutta Niilo pyysi minua luopumaan peitostani, jos en aikonut enää nukkua, koska hänellä oli kylmä.
Niilo kuitenkin laittoi viestiä myöhemmin ja tänäänkin. Jos heppu on ihan aidosti kiinnostunut, niin täytyy tunnustaa, että minulla ei taida riittää aidosti kiinnostusta hänen ”kouluttamiseensa”.

Mutta mitä muuta?

On yksi rokkimies, jonka kanssa on tullut viestiteltyä aika paljon.
Hän on ystäväni poikakaverin kaveri.
Tapasimme joskus kesällä, niihin aikoihin kun insinööri oli vielä kuvioissa. En varsinaisesti kiinnittänyt häneen huomiota silloin (koska olin nähnyt hänet kerran aiemmin, mutta hän oli ollut todella tyly). Rokkimies sattui kuitenkin laittamaan kaveripyyntöä facebookissa juuri sinä päivänä, kun insinöörin ja minun ”juttuni” kohtasi umpikujan.

Olemme satunnaisesti viestitelleet syksyn aikana, mutta emme ole edes vahingossa törmänneet – emme ennen uuttavuotta.
Olin käynyt häntä vetäsemässä hihasta nakkikiskalla ja jatkanut kiireellä matkaa. En viitsinyt täsmentää hänelle, että juuri silloin taisi olla käynnissä hyvät riitelyt pusupojan kanssa.
Uudenvuoden jälkeen yhteyttä on kuitenkin pidetty puolin ja toisin päivittäin. Kutsuin hänet jopa tavallaan luokseni viime viikonloppuna, mutta turhan kovan darran vuoksi hän ei saapunut paikalle.
Saapi kuitenkin nähdä kehittyykö tästä jotain..

Tinderissä on pari hyvää keskustelua.
Yhden pojan kanssa juttelu alkoi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Hän heitti melko hävyttömän alkureplan, jolla mitä ilmeisimmin testasi huumorintajuani.
Veikkaisin, että olen jopa saattanut onnistua tekemään häneen vaikutuksen ”hauskuudellani”. Sillä voitte uskoa, että Tinder-Sinkkis on ihan hulvattoman hauska tyyppi!
Keskustelu on pysynyt yllä, vaikka aiheet ovat lähinnä elämänkoululaisille vittuileminen ja pakkassään manaaminen.
Mutta jostani syystä veikkaan, että kommunikaatiomme sovelluksen ulkopuolella voisi toimia yhtälailla.

Sitten.
Polttava kysymys.
Onko sallittua mennä treffeille miehen kanssa, jonka kanssa hyvä ystävä on käynyt treffeillä ennen kuin tapasi nykyisen poikaystävänsä?
Nyt en edes mieti minkäänlaisia awkwardeja tilanteita, joita tällaisesta yhdistelmästä voisi syntyä.
Mutta lähinnä mietin, että onko se moraalisesti oikein?
On nimittäin melko hyvä keskustelu käynnissä yhden pojan kanssa, jota ystäväni  treffasi alkusyksystä.
Juttu jäi heidän osaltaan yhteen tapaamiseen, vaikka ystäväni oli selkeästi kiinnostunut.

Olen miettinyt, että jos kysyn aiheesta suoraan ystävältäni, hän varmaan vastaisi ”on se ihan ok”, vaikka tosiasiassa tarkottaisi jotain muuta.
Mutta olisiko reilua mennä treffeille ensin ja vasta jälkikäteen kertoa, että ”hei btw, tapasin sitä sotahistorioitsijaa”.

Hankalaa, kun ystävyyssuhteetkin alkavat sekoittua tähän deittailun maailmaan.