Ei nyt.

Case pusupoika.

Siitä on kulunut jo pitkä tovi, kun pusupoika kutsui itse itsensä luokseni yöllä ja hävisi aamulla nopeammin kuin illan ensimmäinen GT kurkustani alas. Ja minä olin ihan että

what_the_hell_parks_rec.gif

Koitti parin kuukauden radiohiljaisuus, jonka pusupoika rikkoi Sk8er boin ollessa (omasta mielestäni) vielä kuvioissa. Vastasin viikon tai parin viiveellä, ja nyt olemme taas käyneet arkisia keskusteluja säännöllisen epäsäännöllisesti yli kuukauden päivät.

En tiedä mitä itsekään tästä kuviosta odotan. Tai no tosiasiassa en odota yhtään mitään, mutta vastapuoli tuntuisi olevan hyvinkin kadoksissa. Jos koskaan luulin päässeeni edes vähän pusupojan pään sisälle, niin….

giphy

Viimeisen parin viikon aikana olen tiputellut ensin suoria vihjeitä, että olisi kiva nähdä ja lopulta päätynyt esittämään suoria kutsuja, kun olen itse olettanut saaneeni suoria vihjeitä. Lopputulos: nada.

Lauantaina pusupoika valitteli, miten hän oli minun suunnallani ystäviensä kanssa eikä olisi juuri kiinnostunut nostelemaan kuppia illalla, mutta ”ei oo leikkikaveria selvinpäin”. Koska olin juuri suorittamassa syyssiivousta, heitin tunnustellen pallon, että hän voisi tulla kanssani putsaamaan kenkiäni.

Välikysymys:
Miten tulkitsisitte aiemmat viestit huomioiden tämän vastauksen:
Se olis kyllä varmasti mukavampaa kuin tää”.

Oman tulkintani perusteella vastasin:

Täällä on avoimet ovet, että oot kyllä tervetullut!”.

Ja sitten sain vastaukseksi pallon päin naamaa: ei nyt.

Sunnuntaina pusupoika heitettiin liputtomana matkustajana kuin sattumalta juuri minun asemallani ulos. Hän valitteli olevansa niin väsynyt, että voisi jäädä penkille nukkumaan ja mietti tuleeko koskaan pääsemään kotiin.

Välikysymys:
Miten te olisitte tilannetta tulkinneet?

Oman tulkintani perusteella vastasin:

No älä nyt sinne penkille jää, tuu ennemmin tänne!”

Ja sitten sain vastaukseksi: ei nyt.

 

Ihan vaan silleen välikysymyksenä, että WTF?

wtf6.gif

 

Lauantaina herätessäni odotti kännykässä muuten viesti hyvinkin yllättävältä taholta.
Miltei kahden vuoden tauon jälkeen Sunari teki yllättävän comebackin, yhden viestin ajaksi. En siis saanut vastausta enää omaan viestiini.

Ihan vaan silleen välikymyksenä, että MIKÄ VITTU TEITÄ MIEHIÄ VAIVAA?

Mainokset

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Suu on vieläkin rutikuiva ja silmät näyttää siltä, kun luomien sisään olisi ruiskutettu jotain botoxia. Kaipa tämä kankkunen huomiseen mennessä helpottaa?

Viikonloppu tuli ja meni.
Lauantaina sain kuin sainkin seksiä! Olisi ollut oikein kaksi ottajaa, mutta toiselta ei löytynytkään kumia ja taisin sitten nukahtaa (sammua) kesken kaiken. Ensimmäisestä tyypistä saatetaan vaikka vielä kuullakin jotain. En tiedä edes hänen oikeaa nimeään, sillä puhelimeen olin tallentanut puhelinummeron Mamuna. Kyseessä on siis tosiaan alkujaan Iranilainen (?) miekkonen. Erittäin komea ja taisi olla ihan mukavakin.

Seuraava aamu oli kyllä kummallinen.
Hän oli laittanut yöllä viestiä, kun oli jo lähtenyt majapaikastani. Aamulla laitoin hänelle jotain kysymystä paluukyytien aikatauluihin liittyen ja hän vastasikin. Kun näimme aamupalalla hän hädintuskin tervehti ja vastasi myöhemminkin todella tylysti minulle.

Ja voitte varmaan uskoa, että allekirjoittanut ei kuulu niihin ihmisiin, jotka jo seuraavana päivänä tunnustavat rakkauttaan ja antavat vähintäänkin psykopaatin kuvan itsestään. Mamu sanoi, että ”laitetaan viestiä, kun ollaan kotona”. Meinasin näyttää keskisormea, mutta hillitsin itseni ja mutisin jotain epäselvää.
Suureksi yllätyksekseni hän laittoi viestiä iltapäivällä, kun olin tunnin ehtinyt röhnöttää sohvalla.
Ehkä tässä on jotain kulttuurieroja..

Sunarille laitoin viestiä, tulisiko hän luokseni, kun oli tiedettävästi samalla paikkakunnalla sunnuntaina. Hän jo lupautui tulemaan, mutta ei koskaan ilmestynyt. Haukuin hänet illalla petturiksi ja palasinkin alkuperäiseen suunnitelmaan laittamalla browniepojalle viestiä. Hän ei kuitenkaan myöskään päässyt tulemaan luokseni, koska kärsi mojovasta päänsärystä.

Karma is a bitch. Vietin sitten sunnuntaikrapulapäivän ilman seuralaista, karmivassa puutteessa. Täytyy tosissaan alkaa miettimään, että mistä saisi tähän hätään hyvää seksiä.. Ehkä junamies saa minulta viestiä tänään tai huomenna.

Syksyn tuulet.

Mieletön postaustahti. Huh. Arvanette, että on h-i-e-m-a-n tylsää töissä.

Tekisi muuten mieli avata sana-arkkua poliitikan ja pakolaisten suhteen.
Siitä, miten lopen kyllästynyt olen lukemaan oman elämänsä poliitikkojen tilitystä facebookista ja kuinka samat aallot ovat rantautuneet jo työpaikalleni. Myös isäni luona käytiin erittäin rakentavaa keskustelua aiheesta viime viikolla.
Sen sijaan olen vain hiljaa, kuten olen ollut facebookissa ja kahvipöydässä.
Tai sitten räjähdän, mutta en kuitenkaan ihan vielä.

Keskitynkin tähän omaan elämääni. Omaan napaani. Ja näihin tuhansiin miehiin.
HEH HEH.

Vaikka Tinder tuntuukin olevan jo vanha ja unohdettu juttu, on kuitenkin kännykkä piippaillut tasaiseen tahtiin viestiä.

Tässä pientä tilannetsekkiä. Saatan monen kohdalla jo unohtaa, mitä nimeä heistä olen puoli vuotta sitten käyttänyt – annettakoon anteeksi.

Runopoika on jatkanut viestittelyä, että olisi kiva, jos voisin laittaa viestiä, kun hänen lähistöllä liikun.
Olen nyt rautalangasta hänelle vääntänyt, että

55875503

Sunari ilmoitti olevansa tulossa viikonloppuna tänne suunnalle. En valitettavasti itse ole maisemissa, vaan toivon mukaan  petipuuhissa pitämässä hauskaa toisessa kaupungissa, työpaikan virkistysjuhlan merkeissä.

”Miks seksin pitääkin olla niin ainutlaatuista sun kans… Vituttaa”

giphy
Vanha tuttu on laitellut todella aktiivisesti viestiä viime aikoina.
Hän pari viikkoa taaksepäin pyysi minua kanssaan risteilylle, mutta en tarttunut tarjoukseen.

”Mieti, että ollaan nähty vuos sitte ja oon edelleen näin hulluna suhun”
sorry-about-that


Junamies
oli kesällä pari päivää minun luonani. Siitä en ole tainnutkaan sen enempää kirjoitella, mutta mitenkään suunnittelematta hän tosiaan vietti 48 tuntia asunnossani. Poistumatta kertaakaan. Tuolta reissulta häneltä jäi jälkeensä toilettilaukku (onko sille jotain miehisempää nimitystä?).

Nyt herra on kummasti alkanut kaipailemaan sen perään. Olen ollut suoraan sanottuna ehkä hieman tyly, mutta…

”Mulla on ainaki ollu kivaa ku meillä on ollu tää juttu”. Excuse me – mikä ”juttu”?

”Ekkä sää mitään käyttötavaraa oo koskaan ollut”.

frabz-Are-You-Serious-d289b9

Niin ja sitten tietysti koomikko ja söpöli laittelevat toisinaan viestejä. Söpöliä kiinnostaisi tietää, milloin menemme toisille treffeille ja koomikolta sai niin ikään kutsun uudestaan kahville.

Paljon lankoja käsissä, mutta mitään ei tee oikein mieli kiristää.
Nämä on nähtyjä juttuja tai sitten niissä on muutoin sellaisia seikkoja (kuten välimatka), mitkä jäähdyttävät fiiliksiä.

Nyt lähden katsomaan onko joku jo ystävällisesti käynyt kiinnittämässä tiskikaapin oven paikoilleen!

Kuka rauhallista elämää kaipaa?

Juuh elikkäs. Parin kuukauden melko rauhallinen jakso on todistetusti ohitse,
ja villit sinkkuajat voinevat taas alkaa. Kesä ja pörriäiset!

Perjantaina päädyin mutkien kautta jo melko alkuillasta yksin kotiin.
Kaikin puolin hyvä ratkaisu, säästyin darralta ja rahojen palamiselta!
(Miten sitä aina onkin tili nollilla viikkoa ennen palkkapäivää..?)

Lauantaina Gekko tuli minun luo katsomaan leffaa.
Ja ai jumpe, että oli tiukassa.
Yritin kello 15 eteenpäin vihjata hyvinkin suoraan, että hän olisi tervetullut viettämään iltaa meikäläisen kotiin. Kaikenlisäksi tästä oli jo alustavia suunnitelmiakin tehty jo torstaina, joten kyllä aikuisen miehen olisi olettanut osaavan lukea sen verta rivien välistä, että nyt on melekosen suuri tsäänssi päästä naisen pöksyihin!

MUTTA EI.

Ei meinannu millään mennä jakeluun. Herra venkoili ja kierteli ja jossain vaiheessa pisti ”sanoppa, että mitäs nyt tekisin”. Sitten sanoin suoraan, että kuule raahaappa ruhosi tänne. Ja niinhän hän teki.

Laitoin päälle kivan kesämekon, jonka helma saattaisi silloin tällöin vaikka paljastaa jotain enemmän. Ilta meni mukavasti hyvän elokuvan merkeissä. Ei kummempaa läheisyyttä, mutta pientä sähköä kuitenkin havaittavissa.

Leffa loppuu,
ilta hämärtyy,
ulkoa kuuluu lintujen sirkutusta,
syke vähän nousee ja hengitys muuttuu jännittyneeksi…

”Joo, lähtiskös sitä sitten kotia nukkumaan”.
 22

Ajattelin, että jotain meni nyt pahasti mönkään.
Että eiköhän juttu ollut sitten tässä, mikä ei nyt varsinaisesti olisi sydäntä murskannut.
Viitisen minuuttia ja kännykkä piippaa.
Kymmenen minuutin jälkeen tulee viesti

Ois kiva jäädä joskus yökylään”.

giphy2

Jahas. Edetään sitten etanavauhdilla ja katotaan yökyläilyä joskus ensi vuoden puolella.

Saa Gekko pyöriä tässä kuvioissa mukana, jos haluaa. Mutta sitten toimintaa pitää kyllä olla vähän enemmän tai tämän neidin kiinnostus loppuu hemmetin lyhyeen!

Sunnuntaina sitten Sunari soitteli aamusta ja kertoi ikävöivänsä. Surkuttelin hetken hänen krapulaansa. Olisi kuulemma pitänyt napata juna ja matkata 200 kilometrin päähän hänen oloaan parantamaan. Enpä lähtenyt…

Mutta sainkin muuta seuraa iltapäiväksi ja illaksi .. ja alkuyöksi.

Kuumis, jonka kanssa on Tinderissä vaihdettu joitain viestejä, kysyi haluanko nähdä ja milloin olisi moiseen aikaa. Vastasin, että nyt heti olisi aika sopiva hetki ja niin Kuumis jo pian parkkeerasi autoa talon pihaan.

Oli muuten helvetin kuuma. Ja vielä sitäkin mukavampi!

Mutta seurustelu ei kuulu Kuumiksen tulevaisuuden suunnitelmiin.
Vaikka seksi oli tajunnan räjäyttävää, en uskalla lähteä tästä seksisuhdetta vääntämään. Liian suuri riski siihen, että tunteet nousisi minulla pintaan ja sekoittamaan pakkaa.
Mutta pidetään Kuumis vielä mielessä, semmoista seksiä harrastaisi uudemmankin kerran, huh.

Ps. Sieltä suunnalta tulikin juuri viestiä… prkl

Weekend.

Noh, niinhän siinä sitten kävi, että lauantain pettymyksen jälkeen alkoi niin maan perkeleesti tekemään mieli siideriä, että tuli yksi jos toinenkin kumottua. Lopputulos tietysti, että aamuviideltä kotona ja kamalaakin kamalampi kankkunen koko sunnuntain ajan. Erittäin huonosti nukutun yön jälkeen ei todellakaan maistuisi työnteko, mutta eipä ole paljon vaihtoehtojakaan. Lasken aamuja pian koittavaan kesälomaan!

Mutta viikonlopusta.

Siinä muutaman siiderin rohkaisemana päätin laittaa Sunarille viestiä – on ärsyttävää toisinaan olla nainen.. Muotoilin viestiä tovin aikaa. Lopputuloksena kerroin hänelle tajunneeni lauantain pettymyksen myötä, että minulla on aitoja tunteita häntä kohtaan. Kerroin ymmärtäneeni, että tämä olisi hänen mielestä huono juttu, joten olisi ehkä kaikin puolin parempi olla enää tapaamatta. Näin säästyttäisiin turhilta sydänsuruilta. Ja arvatkaapa, mikä oli herran vastaus: ”Just”.

Just.
Vittu just.
Just mitä?
Just heränneille tunteille?
Vai just sille, että olisi parempi olla tapaamatta?

MITÄ VITTUA JUST?

Meinasin heittää kännykkäpololla vesilintua, kun pisti niin raivostuttamaan.
Hetken hormonihöyryissä meinasin myös poistaa koko tyypin puhelimesta ja estää whatsappissa. Mutta kuinkas sitten kävikään…

Sunari laittoi ikuisuudelta tuntuneen tunnin jälkeen viestin, että miten voin tosta noin vain sanoa, että ”tää oli tässä”. Että enkö miettinyt häntä ja hänen tunteitaan lainkaan?

Lopputuloksena tunnustimme molemmat tunteitamme. Jostain syystä kuitenkin joku ääni takaraivossani yrittää huutaa, että älä heittäydy tähän satalasissa mukaan, että ehkä Sunari vaan sanoo sen, minkä minä haluan kuulla, tarkoittamatta sitä kokonaan.
Ja toinen ääni taas huutaa, että ei kai ihminen olisi valmis tekemään 200 kilometrin matkaa vain sen takia, että saisi seksiä. Hänen ulkonäöllä luulisi seksiä irtoavan helpommalla lähempääkin.

Eilen sitten päädyttiin laittamaan tuhmaakin tuhmempia viestejä, joiden ajattelu saa edelleen haaravälin tykyttämään. Toivon todella todella todella paljon, että näkisimme mahdollisimman pian!

Sitten kevyempään aiheeseen.
MITÄ IHMETTÄ TINDERISSÄ ON TAPAHTUNUT KAHDEN KUUKAUDEN AIKANA?

Matchia on pukannut varmaan neljäkymmentä reilu 24 tunnin aikana. Sain todella suoria viestejä seksiin liittyen noin kymmeneltä heistä?

 

”Mä haluan hyvää villiä seksiä mutta haluan et mimmi on fiksu.
Oon kyllästyny bimboihin. Täytätkö mun kriteerit?”

”Ei tää mikään herkullisin tilanne kyl ole munkaan kannalta. Parisuhteesta ei oikein tarvi haaveilla. 😦 Aina on kiva tutustua uusiin ihmisiin, mut mullakin on tarpeeni :/”

”Mitä kuule jos vietettäis yhdessä darrailtaa. Syödään jädee ja katotaan vaikka muumeja :’D.”

”Mä en kyl ihan purematta niele, että sulla oli ajatuksena pelkkä jäden syöminen ja Muumien kattelu :D”
-muutama viesti-

”Panettaa ihan vitusti”

”Nythän sit voisin esittää herrasmiestä ja tarjoutua tuomaan röökiä, todellisuudessahan tarkotusperät ois kaikkee muuta ku herrasmiesmäiset :D”

Ilmeisesti pitää paikkansa, että Tinder hieman kuumenee viikonloppuisin lauantai-illasta sunnuntaihin. Valitettavasti ”se aika kuukaudesta” hidasti meikäläisen menoa. Olisi todellakin maistunut ainakin yksi hyvä kyyti!

Notta onneksi ainakin osan kanssa keskustelu on edelleen vireillä, ehkä sitä tällä viikolla vielä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin…

Tsemppiä kaikille, jotka kärsii toisen tai kolmannen päivän kankkusesta tänään, I feel your pain!

Ps. Vapun Mies laittoi viestiä lauantaina. En vastannut, hyvä minä!

Apua, olenko ihastunut?

Sieltä se tunne yhtäkkiä hiipi sisimpään. Salakavalasti ja varoittamatta. Vahvana.

Pettymys ja suru. Sunari ei vastannut mitään, kun ilmoitin kuukautisista. Ei edes harmitellut. Eikä varsinkaan sanonut sitä, mitä hartaasti sisälläni toivoin. ”No voisin tulla silti käymään.”

Tiedä vaikka tämä olisi jäänyt viimeiseksi mahdollisuudeksi. Huomaan vaipuvani uudestaan ja uudestaan aatoksiin, kuinka mukava päivästä olisi tullut ja kuinka paljon harmittaa, ettei se toteutunut.

Toisaalta, ehkä hyvä näin. Todelliset tunteeni paljastuivat minulle. Enkä nää, että tässä jutussa olisi ollut tulevaisuutta vakavampana suhteena, eikä Sunarikaan ilmeisesti sitä nähnyt.

Tajusin myös, etten ole samanlaisia tunteita vielä tunnistanut Jonkun kanssa. Ehkä se juttu täytyy nyt lopettaa ennen kuin jätän jälkeeni taas särkyneitä sydämiä.

Vaikka tämä kurkkua kuristava pettymyksen tunne ei ole miellyttävä, olen siitä vähän jopa iloinen. Pystyn vielä tuntemaan ja sain pitkästä aikaa kokea pettymystä ja surua, tunteita, joita olen itse aiheuttanut muille niin paljon viime vuosina.

Ps. Latasin tänään Tinderin takaisin.

Ken on heistä kaikkein sopivin?

Takana on kaikin puolin mahtava viikonloppu. Rentoutumista hyvässä seurassa ja omassa (eli parhaassa) seurassa. Kyllä tämmöisten viikonloppujen jälkeen on valmis hylkäämään alkoholin käytön kokonaan. Turhaa itsensä kiduttamista tuo viinalla läträäminen.

Viikonloppu sisälsi paljon kamppailuja oman mielen kanssa. Vietin perjantaita ja lauantaita Jonkun kanssa. Nautin joka hetkestä, mutta aika ajoin sisällä vellova ahdistus kuristi kurkkua. Astuin monta kertaa tilanteen ulkopuolelle ja yritin miettiä onko tämä nyt sitä, mitä haluan ja mitä etsin? Jostain syystä Joku on alkanut tuntua liian erilaiselta ihmiseltä. Toisaalta samaan aikaan syytän itseäni kapeakatseisuudesta ja pinnallisuudesta.

Jaamme monilta osin samanlaisen ajatusmaailman ja arvopohjan elämässä. Kuitenkin arkisissa aherruksissa toimimme eri tavalla. Joku on myös vahvasti oman tiensä kulkijan, vähät välittää siitä, mitä muut ajattelevat, eikä varmasti taipuisi kenenkään tahdon alle. Uskon, että hän saattaa toisinaan jopa aiheuttaa pahaa mieltä ympärillään oleville ihmisille ajattelemattomuuttaan. Itse taas olen ihminen, joka joustaa tilanteessa kuin tilanteessa. Mielipahan tuottaminen toiselle ihmiselle on kamalinta mitä tiedän. (Olen myös jostain syystä melko huono pyytämään anteeksi. Sisällä painaa järkyttävä määrä häpeää, jos onnistun pahoittamaan toisen mielen. Tästä syystä yritän toimia niin, ettei minun tarvitsisi pyydellä tekojani anteeksi.)

Viikonlopun jälkeen käsitykseni siitä, että Joku on tässä jutussa aivan tosissaan mukana, vahvistui. Ehkä se lisäsi ahdistukseni määrää. Nyt täytyy ottaa pieni aikalisä tämän suhteen osalta.

Sunarin kanssa laiteltiin viestiä lauantai-iltana. Miestä väkevämpää ottaneena hän näki tilaisuuden pienelle avautumiselle. Viestittelyn lopuksi painoin pään tyynyyn ja tuijotin seinää hetken silmät lautasina. Hän antoi varsin ristiriitaisia signaaleja:

Ensiksi hän kertoi pelkäävänsä, että hän tykkää minusta myös ihmisenä (SCORE!). Pelkotilaa hän ei osannut sen paremmin selittää, mutta kertoi olevansa ihminen, joka keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, jos jostain tykkää. Sitten muutama epämääräinen viesti, joiden jälkeen totesin, että eiköhän tämä leikki kannata lopettaa tähän. Olen päättänyt pysytellä poissa ihmissuhteista, jotka monimutkaisuudellaan aiheuttavat turhaa suonen tykytystä ohimolla. Sunarin mielestä tämä ei kuitenkaan ollut ratkaisu, mutta hän ei vain haluaisi satuttaa minua (?), koska olen ihminen, jolla on sydän paikallaan ja oikeasti hyvä tyyppi.

Jos joku osaa tulkita, mikä Sunarin lopullinen pointti oli, saa puhua. Itse en vieläkään löytänyt viestien keskeistä sanomaa. Sunnuntaina hän laitteli joitain viestejä, joihin vastasin hymiöillä ”:D” ”:P”… Puolustuksekseni mainittakoon, että vietin sillä hetkellä aikaa ystävieni kanssa ja kiinnostus alkaa viestittelemään pikkutuhmia kuvia oli nollassa.

Sunnuntaina pikainen palaveri ystävien kanssa aiheesta Joku lisäsi tunnetta siitä, että pieni tilannecheck olisi paikallaan. Sattumalta, kun makoilin kotisohvalla hyvän kirjan kerä, Junamies laittoi viestiä. Hän on ”vanha” Tindertuttu, jonka kanssa on tavattu kahdesti (tai nyt kolmesti) parin kuukauden aikana. Junamies sai itse asiassa ensimmäisellä kerralla sydämeni läpättämään. Vietimme todella mukavan ja naurun täyteisen vuorokauden, jota loistava seksi ei ainakaan huonontanut. Petyin hieman, kun yhteydenpito ei lähtenyt pyörimään ja seuraavan kerran taisimme tavata muutaman viikon jälkeen.

Suhde on siis toistaiseksi ollut aika pitkälti seksipainotteinen. Ja tämä sunnuntai ei ollut poikkeus. Kutsuinhan hänet luokseni sen jälkeen, kun hän oli esittänyt kysymyksen ”koska pannaan?”. Nyt?

Niinpä sain sunnuntai-illaksi kainalokaverin, joka yölläkin kaappasi tiukasti kainaloonsa. Miten kiva onkaan nukkua jonkun vieressä.

Viikonloppu jätti jälkeensä monta kysymystä. Nämä kolme kaveria ovat jo kauemmin aikaa tavalla tai toisella pyörineet kuvioissa. Mutta onko jatkoa luvassa..?

Mukavaa ja energistä alkuviikkoa tyypit!