Elossa ollaan.

Hey guys!
Siltä varalta, että joku on murehtinut:

giphy

No okei, okei. Tuo sopi ehkä maanantain tunnelmaan, nyt eloa on kropassa jo sentään vähän enemmän. Sen verta riehakkaaksi vappu kuitenkin eskaloitui, että pidän tätä suoranaisena ihmeenä.

Mutta mitään en kadu.
Niin paljon mahtavia juttuja tuli taas koetuksi, niin uskomattoman paljon naurua ja iloa, että vieläkin naurattaa, kun miettii parhaita hetkiä.

Varaslähtö otettiin yhdessä Kukkiksen kanssa. Pariisin Kevät oli mahtava, mutta Kukkis sitäkin mahtavampi. Oli tavallaan hassua tavata joku, jonka on jo yli vuoden tuntenut blogin kautta. On ”tirkistellyt” toisen elämään tekstien kautta, nyökytellyt ruudun takana niskat sijoiltaan. Kuitenkin aina tiennyt, ettei blogissa ole se kaikki. Heräsi sama ajatus kuin aina Tinder-treffeille mennessä:
Vastaisiko oma mielikuva todellisuutta?

Ja jokainen tällainen hairahdus osottautui turhaksi.
Ei tuntunut lainkaan siltä, että toisen olisi tavannut ensimmäisen kerran.
Ja ilta oli niin mahtava, että jatkoa on aivan taatusti luvassa.
On melko hieno ajatus, että olen saanut blogini kautta elämääni mahtavan uuden ihmisen.

Vappuaattoa juhlittiin oikein pitkän kaavan kautta ystävien kera.
Oma käynnistymiseni vei hetken, koska edellisen illan shampanjat, valkkarit, siiderit, longkyröt ja GT:t vähän painoivat.
Mutta niin sitä silti vaan joutui hämmästymään, miten nopeasti aika kuluu, kun on hauskaa. Ilta sisälsi myös vähän perinteisiä avautumisiakin, kun yhden kaverin kanssa hoimme ”oon kyl niin onnellinen, että oot mun elämässä, sun kanssa on niin helppo olla vaan” mantraa.

Lähdin yksin kotiin, mutta yksin en kuitenkaan yötä viettänyt.
Junamies kutsui itsensä luokseni. Tämä oli vähintäänkin hämmentävää, jos huomioi, että olin haistattanut hänelle kahtena yönä peräkkäin vittua.
Mutta kiva kun tuli, koska maanantaina todellakin tarvitsin sitä, että joku nukkuu sohvalla vieressä. En usko, että törmäämme ainakaan ihan heti uudestaan (edellisestä kerrastahan on liki kaksi vuotta), ja vaikka heikkoina hetkinä maanantaina sitä ehkä toivoin, niin näin selväjärkisenä on hankala nähdä hänessä mitään poikaystävämateriaalia.

Taikurin osalta luovutin jo ainakin viidennen kerran vappuna.
Tuntui niin hankalalta ja vaikealta ja hitaalta koko homma.
Olin jo varma, että häntä ei myöskään kiinnosta aidosti,
kunnes hän kysyi maanantaina voisimmeko ”törmäillä” tällä viikolla.

Myös pusupoika roikkuu kuvioissa mukana.
Kutsuin hänet syömään maanantaina, kun junamies oli lähtenyt.
Hän ei vastannut siihen, mutta hetken päästä kertoi, miten tarvitsisi nyt päänsilittäjää. Toistin kutsuni, mutta en saanut vastausta edelleenkään.
En kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä ihmeen touhua tämä hänen puoleltaan on. Enkä koe oikeastaan kovin suurta paloa sitä ruveta selvittämäänkään.
Satunnaiset viestittelyt ovat viihdyttäviä, koska kaverihan on hauska tyyppi.
Mutta selkeästi hän on vähän turhan ongelmallinen ihminen, jotta haluaisin lusikoida samasta sopasta.

Hämmentäviä yhteydenottojakin tuli vapun aikana.
Mm. Koomikko laittoi vapputoivotuksen, johon en vastannut mitään.
Minua jotenkin hämmentää, miten jotkut viitsivät laittaa viestiä vuoden-kahden jälkeen? Varsinkin sen jälkeen, kun ovat itse käyttäytyneet melko tökerösti?

Krapulat ovat nykyään kyllä pääosin henkistä pahoinvointia.
Olen unissani ollut tutussa kainalossa ja herännyt ikävöiden.
Olen hapuillut unen rajamailla sängyn toista puolta ja odottanut koskettavani häntä.
Olen tuijottanut pitkiä aikoja kuvia hänestä, kuin lisätäkseni kärsimystäni.
Osittain tämän vuoksi on hetki pidettävä taukoa juhlimisesta.
Tai juhliahan voi aina, mutta ilman alkoholia nyt hetken.

Mainokset

Ulkokultainen.

Arvatkaapa kuka laittoi taas eilen viestiä.
Arvon koomikko.

Mieheltä on tippunut silloin tällöin täysin merkityksettömiä viestejä, joissa hän kuvien tai sanojen avulla ilmeisesti kerää itselleen huomiota ja/tai pönkittää egoaan.

Eilen hän muisti minua jollain aamusali-kuvalla ja kyseli, että mitä mimmi.

Olin itseasiassa juuri lukenut tätä haastattelua ja vaikuttunut kyseisten naisten sanoista. Monin paikoin he jakoivat saman huolen kanssani.

Linkitin artikkelin koomikolle saatesanoilla ”oon onnellinen, etten oo ajatusteni kanssa yksin”.

Koomikko tyrmäsi artikkelin ja haastateltavien naisten ajatusmaailman. Hänen mielestään aihe ei voi ärsyttää ketään noin paljon. Haastattelu oli hänen mielestään sanalla sanoen paska.

Kommentoin, miten itseäni ottavat samat asiat päähän ja liitin lainauksen artikkelista:

Olisi parasta, jos länsimaalaiset naiset käyttäisivät energiaansa ja asemaansa esimerkiksi huonommassa asemassa olevien naisten auttamiseen maailmanlaajuisella tasolla sen sijaan, että uhriutuisivat keskenään täällä kaiken hyvinvoinnin ympäröiminä.

”Enough said”.

Vielä hetken olin ajatellut, että koomikko saattoi nyt vaan provosoida minua, mutta mitä vielä.
Seuraavassa viestissä hän nimitti minua ulkokultaiseksi ja kehotti käyttämään energiaa johonkin muuhun kuin siihen, että feministit vituttavat.

”meillä on asiat liian hyvin täällä kun on aikaa keskittyä väärintulkitsijoiden väärinosoittamiseen sen sijaan että käyttäisi aikaa johonkin järkevään”

 

Hetkinen.
HETKINEN.

Nyt minua tuomitsee ulkokultaiseksi mies, jonka kanssa olen käynyt treffeillä viime kesän lopulla ja joka palasi sen jälkeen (ellei jo silloin ollut palannut) ex-vaimonsa luo ja joka sen jälkeen on täyttänyt instagramiaan ja facebookkiaan kuvilla, joilla kalastelee itselleen hyvä aviomies -pisteitä, samalla kun laittaa minulle viestiä, jossa kertoo keksityn seksiunen sisällön.

 

En laittanut muuta kuin nauruhymiön vastaukseksi.
Olisin voinut muutenkin vasta-argumentoida tuota hänen ihme aivopieruaan, mutta päätin käyttää energiaani muuhun.

Toivon mukaan nämä jäivät viimeisiksi viesteiksi hänen suunnaltaan.

Prinsessa jää.

Miehet menneisyydestäni ovat taas palanneet.
Koomikko tuskin yllättää enää ketään.
Näytin rentullekin koomikon laittamia viestejä ja ihmettelimme yhdessä hänen ajatusmaailmaansa.

Hipsteri päätti myös muistaa viestillä muutaman kuukauden hiljaiselon jälkeen.
”Moikka! Mitäs sulle kuuluu pitkästä aikaa?”

En ole vastannut, enkä tiedä aionko vastatakaan.

 

Ja sitten.
Junamies.
Laittoi äskettäin liipalaapaa ja hetken jutustelun jälkeen pääsimme asian ytimeen.
Siihen, kuinka hänen viime visiittinsä (josta olen kertonut täällä) jälkeen olin muuttunut.
Osasyy muuttumiselle taisi olla insinööri.
Ainakin jos oikein koitan muistiani pinnistää, niin junamiehen ”hotellivierailu” luonani ajoittui runopojan ja insinöörin väliin.

Muistan itse olleeni aavistuksen pihalla junamiehen kuvioista.
Mies tuntui yhtäaikaa haluavan jotain vakavampaa ja toisaalta taas vain seksiä.

Mut oot sillain aika cool
et mietin et toi kuvio olis sulle kait sopiva mut en mä tiiä

”Aika cool?”

No sellane kylmä

Prinsessa jää täällä hyvää päivää!

Jos oisin viisas tai ees
suhteellisen sees
ja puhuisin selkeämmin
kävelisin pystypäin
sanoisin tää on näin
sylissäs mun oisi lämmin

Päätinpä alkaa vähentämään cooliuttani.
Laitoin rentulle viestin, jossa kerroin, ettei kukaan ole vähään aikaan saanut aikaiseksi niin kokonaisvaltaista hyvän olon tunnetta minussa kuin hän.
En saanut vastausta, vaikka viesti on kyllä luettu.

 

Miehet menneisyydestäni.

Olen saanut taas melko yllättäviä yhteydenottoja.
Viime vuoden puolella menneisyyden miesten viestejä on käsitelty  täällä ja täällä.

Nro 1

Sunnuntaina puhelin ilmoitti saapuneesta viestistä.
Koomikko kertoi nähneensä minusta unta.
Tämä info olisi ollut jo enemmän kuin tarpeeksi tältä avioliiton satamaan uudelleen itsensä ankkuroineelta mieheltä, mutta sen lisäksi hän halusi vielä täsmentää nähneensä eroottista unta.
Ja läväytti sitten Harlequin-tasoisen pehmoporno-kertomuksen minulle luettavaksi.

giphy.gif
Reaktioni ei ehkä ollut ihan näin hillitty.
Lopulta koomikko päätyi pyytelemään anteeksi tahdittomuuttaan ja sanoi ”ei tätä ollu tarkotus ottaa niin vakavasti”.

Kevin-Hart-What-GIF

Anteeksi tyhmyyteni, mutta en nyt ihan ymmärtänyt hauskuutta.

Anyhow, kuittasin tämän whatsappin idioottinauru-hymiöllä.
(Tiedättekö sen leveän virnenaaman, jolla on pienet pisteet silminä, kolmas vasemmalta  ylärivissä. Siltä näyttää allekirjoittaneen ”oops, you said something stupid” -hymy.)

 

Nro 2

Sitten iltana eräänä näppäilin Tinderiä ja vastaan tuli yksi syksyllä treffattu mies.
Bongasin hänet silloin aikanaan Happy Pancakesta ja vaikka tyyppi oli ihan mukava myös irl, ei mikään viisari sisälläni värähtänyt. Ilmoitin siitä hänelle ja mies oli sujut asian kanssa.

Profiilin tupsahtaessa kännykän ruudulle varmistin h i t a a l l a painalluksella, että vedän kuvan vasemmalle. Tunnin päästä whatsapp ilmoittaa uudesta ”Moi, mitä kuuluu?” -viestistä.

Vieläkö seikkailet deittiviidakossa?”

Really? Mitä todennäköisimmin profiilini tuli juuri sinun Tinderissä vastaan, joten mitäpä lottoat?

Mä tässä tapailen yhtä naista, it’s getting serious

Really???  En tiedä, mikä vaikutus tällä on minun elämääni tai pitäisikö sillä olla?

Mutta se pitää mua jostain syystä pelurina”

878c9be99462a86062e5814fc3f5f4bc.jpg.gif

 

Nro 3

Kaikkien aikojen ensimmäinen Tinderdeittini muisti minua jouluna viestillä.

Vaihdoimme muutama viestit, mutta yhtäkkiä viestittelyn sävy muuttui. Ikäänkuin minä olisin ottanut yhteyttä häneen ja vienyt hänen kallisarvoista aikaansa.
Noh, naureskelimme ystäväni kanssa tilanteelle ja minä (jälleen) unohdin koko tyypin.

Mutta sama toistui pari viikkoa sitten.
Moi mitäs sun viikonloppuun”.
Vaihdoimma taas muutamat viestit, kunnes linja kylmeni.
Kokeilin kepillä jäätä ja laitoin seuraavana päivänä viestiä – tylyjä vastauksia, ihan kuin olisin vaivannut häntä suunnattoman paljon:

Really-GIF

Jollain ihmeen keinolla sain itseni hillittyä, enkä päätynyt laittamaan mitään viestiä ”maan pinnalle palautus” -teemalla.

MUTTA.
Keskiviikkona puhelin pilisi, pari päivää sitten siis.
Eka laittoi taas viestiä.

Moi miten on viikko sujunu”.
Vaihdoimme taas muutamat viestit,
mutta vihdoin eka sai kakaistua ulos ”mentäiskö kahville vaikka joku päivä”.
AMEN.

Saas nähdä toteutuvatko nämä kahvit tämän vuoden puolella.
Ja en siis tiedä olisinko kovinkaan monelta mieheltä sietänyt tällaista.
Mutta eka on oikeasti ihan cool ja fiksu tyyppi.
Plus AIVAN JÄRISYTTÄVÄN komea – Sinkkistä viedään.

Olisi myös hauska nähdä uudestaan ihan koemielessä.
Miten homma toimisi nyt, kun minulla on pikkiriikkisen enemmän tuota treffailukokemusta?

 

 

Ihanaa kun on perjantai!
Tätä on totisesti odotettu!
Sain luvan tulla huomenna töihin, mutta vaikka tehtäviä varmasti riittäisi, taidan kuitenkin viettää ansaittua vapaapäivää.
Pitäkäähän lysti viikonloppu,
peace and love ❤

Syksyn tuulet.

Mieletön postaustahti. Huh. Arvanette, että on h-i-e-m-a-n tylsää töissä.

Tekisi muuten mieli avata sana-arkkua poliitikan ja pakolaisten suhteen.
Siitä, miten lopen kyllästynyt olen lukemaan oman elämänsä poliitikkojen tilitystä facebookista ja kuinka samat aallot ovat rantautuneet jo työpaikalleni. Myös isäni luona käytiin erittäin rakentavaa keskustelua aiheesta viime viikolla.
Sen sijaan olen vain hiljaa, kuten olen ollut facebookissa ja kahvipöydässä.
Tai sitten räjähdän, mutta en kuitenkaan ihan vielä.

Keskitynkin tähän omaan elämääni. Omaan napaani. Ja näihin tuhansiin miehiin.
HEH HEH.

Vaikka Tinder tuntuukin olevan jo vanha ja unohdettu juttu, on kuitenkin kännykkä piippaillut tasaiseen tahtiin viestiä.

Tässä pientä tilannetsekkiä. Saatan monen kohdalla jo unohtaa, mitä nimeä heistä olen puoli vuotta sitten käyttänyt – annettakoon anteeksi.

Runopoika on jatkanut viestittelyä, että olisi kiva, jos voisin laittaa viestiä, kun hänen lähistöllä liikun.
Olen nyt rautalangasta hänelle vääntänyt, että

55875503

Sunari ilmoitti olevansa tulossa viikonloppuna tänne suunnalle. En valitettavasti itse ole maisemissa, vaan toivon mukaan  petipuuhissa pitämässä hauskaa toisessa kaupungissa, työpaikan virkistysjuhlan merkeissä.

”Miks seksin pitääkin olla niin ainutlaatuista sun kans… Vituttaa”

giphy
Vanha tuttu on laitellut todella aktiivisesti viestiä viime aikoina.
Hän pari viikkoa taaksepäin pyysi minua kanssaan risteilylle, mutta en tarttunut tarjoukseen.

”Mieti, että ollaan nähty vuos sitte ja oon edelleen näin hulluna suhun”
sorry-about-that


Junamies
oli kesällä pari päivää minun luonani. Siitä en ole tainnutkaan sen enempää kirjoitella, mutta mitenkään suunnittelematta hän tosiaan vietti 48 tuntia asunnossani. Poistumatta kertaakaan. Tuolta reissulta häneltä jäi jälkeensä toilettilaukku (onko sille jotain miehisempää nimitystä?).

Nyt herra on kummasti alkanut kaipailemaan sen perään. Olen ollut suoraan sanottuna ehkä hieman tyly, mutta…

”Mulla on ainaki ollu kivaa ku meillä on ollu tää juttu”. Excuse me – mikä ”juttu”?

”Ekkä sää mitään käyttötavaraa oo koskaan ollut”.

frabz-Are-You-Serious-d289b9

Niin ja sitten tietysti koomikko ja söpöli laittelevat toisinaan viestejä. Söpöliä kiinnostaisi tietää, milloin menemme toisille treffeille ja koomikolta sai niin ikään kutsun uudestaan kahville.

Paljon lankoja käsissä, mutta mitään ei tee oikein mieli kiristää.
Nämä on nähtyjä juttuja tai sitten niissä on muutoin sellaisia seikkoja (kuten välimatka), mitkä jäähdyttävät fiiliksiä.

Nyt lähden katsomaan onko joku jo ystävällisesti käynyt kiinnittämässä tiskikaapin oven paikoilleen!

Koomikko.

Koomikosta en olekaan juuri täällä blogissa kertoillut.
Olemme jutelleet Tinderissä ensimmäisen kerran varmaan tämän vuoden alussa, ellei jopa viime vuoden puolella.
Keskustelu lähti heti väärille raiteille ja provosoiduin koomikon jutuista, joten olin jo poistamassa matchia. Mietin, että hän on taas näitä hyvännäköisiä tyyppejä, jotka kuvittelevat tulevansa vähän palauttamaan naisia maan pinnalle ja pilailemaan heidän kustannuksella.
more-middle-fingers-e1319460217954
Vähän ajan päästä koomikko laittoi uudelleen viestiä.
Jatkoimme keskustelua WhatsAppissa, mutta emme koskaan oikeastaan nähneet, vaikka sekin kuului suunnitelmiin.
Hänen tyttärensä, tuorehko avioero ja jossain määrin melko pinnallinen luonteensa olivat minulle ehkä turhan paljon. Pidimme yhteyttä kuitenkin säännöllisesti, kunnes joku tuli kuvioihin.

Laitoin viestiä kesän aikana pidemmän tauon jälkeen. Jatkoimme taas epäsäännöllisen säännöllistä keskustelua, kävimme pitkiä puhelinkeskusteluita seurustelemisesta, deittailusta, naisista ja miehistä. Ymmärsin jossain vaiheessa, että tosiasiassa tuon huomionkipeä ja pinnallisen kuoren alla oli melkoisen syvällinen ja mielenkiintoinen persoona. Ulkokuori on koomikon osalta jopa tarkoin harkittua, älykästäkin. Toisinaan ärsyttävää, että hän kykenee salaman nopeasti heittämään vakavankin aiheen vitsiksi, toisinaan taas piristävää, että joku osaa reagoida niin hyvin ja ottaa kopin.

Eilen koitti h-hetki ja näimme yli puolen vuoden odotuksen jälkeen.

vha

Tyyppi näytti näin hyvältä.
Ihan oikeasti.

Tilanne oli heti rento. Tietysti se, että olemme pitäneet yhteyttä toisiimme jo pidemmän aikaa, toi vähän sellaista ”ihan kun oltaisiin tunnettu jo kauan” -fiilistä. Mutta oli siinä jotain muutakin, mikä loi hyvää ilmapiiriä.

Aika loppui kesken.
Korvaani särähtivät muutamat jutut, joita koomikko sanoi, kun puhuimme esimerkiksi Tinderin käytöstä.

”Niin sähän etit itelles kumppania, et sulla on selkeä päämäärä. Mä nyt lähinnä vaan etin kiinnostavia tyyppejä, niinku moni muukin”.

Hän kuitenkin laittoi viestiä perään. Kertoi viihtyneensä ja yllättyneensä positiivisesti.
Hänessä oli jotain sellaista, mikä sai sukat pyörimään, sydämen lyömään tiheämpään tahtiin. Toivonkin, ettei seuraavaa tapaamiskertaa tarvitsisi odottaa puolta vuotta.

Toisaalta.. En edes tiedä oliko nämä treffit. Taisimme vain tavata kahvin merkeissä..

Mielummin överit ku vajarit.. vai?

Tiedättekö, kun jotkut ovat Tinderissä jo turhankin innokkaita?
Juttelin perjantaina yhden pojan (toim. huom. poika sanaa käytetty siksi, että hän oli poikkeuksellisesti minua vuoden nuorempi!) kanssa. Hän vaikutti fiksulta, melko komealtakin ja mukavalta. Nopeasti vaihdoimme numeroita, mutta hälytyskellot eivät valitettavasti vielä soineet.

Ärsyynnyin siitä, että jos en tuntiin ennättänyt hänen viestiinsä vastata, sieltä tuli pommituksena viestejä ”??” ”:o” ”-tähän minun nimeni-?”.
SERIOUSLY?
Sovimme, että näkisimme maanantaina. Ja erehdyin sanomaan, että sunnuntaina saattaISI löytyä myös aikaa.
Lauantaina jatkui pommitus ”No mites huominen?” ”Entäs jo tänään?” ”Käykö se huominen?”.
SERIOUSLY??
what-the-hell-is-wrong-with-you
Jos nainen sanoo ei, se tarkoittaa ei.
Jos nainen sanoo huomenna, se tarkoittaa huomenna.

Ainakin noin yleensä.

Yllätys yllätys – emme nähneet tänään.
Kiinnostus ei tainnut olla ihan samalla asteella.
Tästä sain vahvistusta siitä, että kannattaa sitten pitää vaikka vähän liiankin coolia linjaa. Turha innokkuus EI TOIMI.

Lauantaina kävin deiteillä, jotka olivat äärimmäisen tylsät. Treffien lopuksi mies sanoikin, että ”taidetaan olla aika erilaisia ihmisiä”. HUH. Kyllä. Kiitos tästä ja hyvää jatkoa!

Sunnuntaina päädyin jalkapalloilijan luokse yöksi…
Koska unohdin aiemmalla vierailulla sukkani ja täytyihän ne käydä hakemassa.
Hieman jännitystä toi reissuun meikäläisen maha. Lähtiessäni jouduin kääntymään kotipihalla takaisin vessaan. Luulin helpotuksen koittaneen, mutta matkalla saatoin kuitata tämän harhaluuloksi. Mietin jo minkälaisissa asennoissa seksiä kannattaisi harrastaa, ettei seinälle päätyisi mitään ikimuistoista taideteosta…
Loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin!

Jalkapalloilija oli komeampi kuin muistinkaan.
Mutta juttu on selkeästi pelkällä seksi-linjalla. Enkä usko, että välttämättä kuulen hänestä enää. Ja toisaalta, en oikein pääse keskusteluissa hänen kanssa samalle tasolle. Hän ei ole niin sanotusti penaalin terävin kynä.

Hoitsusta ei ole kuulunut perjantain jälkeen. Juttu jäi jotenkin junnaamaan ensimmäisiin treffeihin, kumpikaan ei tehnyt seuraavaa liikettä, vaikka juttelimme päivittäin. Saa nähdä kuuluuko hänestä enää. Harmillinen juttu, toisaalta olen jo unohtanut vähän miltä hän näytti ja miten mukava hän oli.. Kummallinen tuo ihmisen mieli!

Runopoika laittoi taas viestiä. Että ymmärsinhän viime kertaiset viestit oikein, että kun olen lähistöllä niin voin ottaa yhteyttä. Ilmoitin, ettei mikään ollut jäänyt epäselväksi, en vain ole ennättänyt liikkua hänen lähiympäristössään – mikä on taivahan tosi.
Ilmeisesti herralla on kova seksinpuute!

Voijoi, mitähän tämäkin uusi viikko tuo taas tullessaan!
Huomenna pitäisi ilmeisesti tavata yhtä söpöliä ja keskiviikkona tapaan vihdoin ja viimein koomikon! Tätä on odotettu jo yli puoli vuotta.