Mitä sun päässä pyörii?

Havahdutteko te koskaan sellaiseen ajatukseen, että
Hei, minä olen nyt tässä elämässä tätä elämää”.

Minut moinen ajatus valtaa aina ajoittain.
Se saattaa iskeä, kun haen työpaikalla kahvia
Minä täytän nyt kahvikuppiani, kukaan muu ei tee sitä.
Olen tässä ja nyt, osana jotain suurta, jota ei pysty edes käsittämään.

Tai kun kävelen kadulla
Tässä minä nyt kävelen.
Keho ottaa askeleita ilman, että edes ajattelen jokaista askelta.
Päämäärää on selvillä, mutta voin hyvin itse päättää,
että kierränkin tuon polun kautta
”.

Välillä on häikäisevää miettiä, mitä kaikki ympärillä oleva on,
mitä me itse olemme.

Pusupojan kanssa olemme käyneet keskusteluja siitä, mitä ihmiset ajattelevat. Minkälaisia ajatuksia heidän päänsä sisällä sinkoilee.
Yleistähän on, että kysyttäessä ”mitä sä ajattelet” vastataan ”en mitään”.

Vaikka juuri sillä hetkellä ihminen saattoikin miettiä, miksi muurahaiset ovat olemassa.

Mutta ajattelevatko kaikki tällaisia asioita?
Ajatukset lienevät myös sidoksissa aikaan ja paikkaan, tilanteeseen.
Suurperheen äidillä ajatukset ovat varmasti keskittyneet tiukasti arkeen, sen jäsentelyyn, siihen mitä ruokaa seuraavaksi tekisi ja minkä väristä pyykkiä seuraavaksi pesisi.

Olisi myös erittäin mielenkiintoista päästä todella luovien ihmisten ajatusmaailmaan käsiksi. Miten taidemaalarit ja säveltäjät näkevät maailman? Mitä he miettivät bussia odottaessaan tai kävelylenkillä?
Itse mietin paljon niinkin vaatimattomia aiheita kuin elämän tarkoitusta, onnellisuutta, ihmisyyttä ja maailmankaikkeutta.

 

Mitä te mietitte silloin kuin ajatukset harhailevat?

tumblr_mawwh3s62U1rzbvsto1_500.gif

 

Entäpä jotain muuta?

Radiohiljaisuus.

Taas on blogin puolella ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
Täytyy tunnustaa, että runosuoni ei ole varsinaisesti sykkinyt viime päivinä ja sen lisäksi olen tehnyt koko viikon työtunnit tavallista lyhyemmässä ajassa. Tätä samaa settiä on luvassa pitkälle ensi kevääseen, ylitöitä ylitöitä.

Runopoika oli eilen luonani.
Hän oli aiemmin viikolla leikkauksessa ja eilen pääsin vihdoin hoivaamaan tuota ressukkaa.

Kävimme muun muassa keskustelua kauneudesta.
Tiesittekö, että joidenkin tutkimustulosten valossa ihminen arvioi toisen kauneutta sen perusteella kuinka symmetriset kasvojen puoliskot ovat keskenään?
Tottakai kauneutta arvostetaan muidenkin ominaisuuksien perusteella, mutta ehkä tämä on jokin synnynnäinen ja alitajuntainen piirre ihmisissä?

Puhuimme paljon siitä, mikä on toisen mielestä kaunista ja mihin kiinnittää vastakkaisessa sukupuolessa ensimmäisenä huomiota. Molempien vastaus jälkimmäiseen kysymykseen oli ”SILMÄT!”.

Ehkä minun olisi ollut tarkoitus lukea rivien välistä, että pusupoika kehui minun silmiäni?
Hän tosin silloin ensimmäisenä päivänä, kun tapasimme, sanoi:
”sä oot kyllä kaunis likka”.

Kauneuskeskustelun paras anti oli ehdottomasti se, että molemmat vuorotellen listasimme ominaisuuksia, jotka eivät itseasiassa liittyneet ulkonäköön.
Se, että joku ihminen on iloinen, nauravainen ja hymyilee paljon voi tehdä hänestä kauniin, vaikka ulkoinen olemus ei olisikaan niin viehättävä.
Ja päinvastoin — vaikka olisi minkälainen adonis ja veistos, jos pään sisältä ei löydy mitään tai ihminen on tyly ja töykeä, ihminen muuttuu ainakin minun silmissäni ”rumaksi”.
Seksin suhteen on tiedossa melko laihat viikot.
Toistaiseksi pusupoika ei pysty kuin istumaan ja makaamaan selällään.
Onneksi itse pystyn kuitenkin toimimaan ja tuottamaan hänelle mielihyvää 😉

Tässä teille perjantain aatos:

index

Ps. Tinder ollut poissa käytöstä kolme viikkoa.

zpZL6bN