Kriisistä toiseen.

Joskus, ihan vaan joskus, menetän hermot itseni kanssa.
Saatan tuijottaa peilikuvaani ja irvistellä sille.
Kysyä ääneen tai hiljaa mielessäni, että ”mikä vittu se sinunkin ongelmasi taas on”.

!sattuneesta syystä poistettua tekstiä!

No mutta.
Koska minulla on muutakin elämää,
minulla on myös muita kriisejä.
AH!
(Syytän näistä (tällä hetkellä suurelta tuntuvista) kriiseistä myös juuri tänään alkaneita kuukautisia!?)

Tätä toista kriisiä, jota nimittäisin ehkäpä identiteettikriisiksi olen pohtinut jo kauan.
Se on elänyt rinnallani aina.

Nimittäin poden joskus kriisiä siitä, etten ole tyttömäinen tyttö.
Tai nykyäänhän sitä voisi jo sanoa, etten ole naisellinen nuori nainen.

Olen aina ollut luonteeltani rämäpäinen, puhelias ja iloinen.
Olen osannut käyttäytyä, mutta en ole sopinut lainkaan hiljaisten, nättien tyttöjen muottiin. Äitini jaksaa aina muistella, miten hän tuli tarhasta hakemaan hikistä, punaposkista tyttöä, jonka aamulla nätisti letitetty tukka hapsotti aukinaisena joka suuntaan.

Minä halusin pienenä olla formulakuski ja vaadin, että minulle ostetaan jalkapallo ja asianmukaiset varusteet, jotta voisin mennä poikien kanssa potkimaan palloa kirkonpihalle. Ensimmäisen kerran jälkeen pojat nauroivat minut ulos pelikentältä, joten taisin lähtä itkien kotiin, enkä koskaan pukenut kenkiä uudestaan jalkaan.
Formuloita sen sijaan katsoin kauan isäni kanssa ja pukiessani kypärämyssyn päähäni kuvittelin olevani Michael Schumacher.

 

Työssäni olen huomannut, että naisiin kohdistuu paljon olettamia.
Toim. huom.
Tässä ei ole kyse mistään feministisestä kannanotosta.
Mutta koska en voi puhua miesten kokemusten puolesta, joudun keskittymään naisiin liittyviin olettamiin!

Minua ei saisi puettua edes väkisin jakkupukuun.
Tykkään pukeutua siististi ja asiallisesti, mutta sellaiset perinteiset naisiin liitettävät asut ja asusteet eivät sovi minulle.
Jos saavun palaveriin tennareissa kopisevien korkojen sijaan, pisteeni ropisevat selkeästi muiden osanottajien silmissä.
Kun tennareihin yhdistetään vielä farkut ja kauluspaita niiden ihonväristen sukkahousujen ja kynähameen sijaan, minua tervehditään kuin pikkulasta.

Kun sisään astelee huoliteltu nainen, jonka paita on dekolteen alueelta kirjailtu kauniilla lasihelmillä ja jonka sukkahousuissa kulkee kivasti piristävä musta viiva jalan ulkopuolella, hänen arvokkuuttaan ei kyseenalaisteta.

 

Olen jossain määrin tietoisesti muuttanut pukeutumistani työpaikalla.
Olen ennenkin pitänyt kauluspaitoja ja nilkkureita, mutta aiemmissa tehtävissä saatoin niinä huonoina aamuina vetästä collegepaidan päälle.
Miksi en voisi tehdä niin vieläkin?
Miksi pukeutumisella on niin suuri rooli, vai onko tuo rooli vain minun päässäni (en usko)?

Miksi ihmisen asiantuntijuutta ja osaamista ei arvoteta hänen sanojensa perusteella? Miksi me kategorioimme ihmiset hyvin vahvasti pelkkien ulkoisten ominaisuuksien perusteella osaajiin ja osaamattomiin?
Miksi kiinnitämme huomiota puheessa juuri niihin asioihin, jotka tukevat tätä kategoriointia?

 

Minä en ole koskaan kokenut asiakseni raivokkaasti ajaa eteenpäin naisten oikeuksia. Silläkin uhalla, että joku mielensä pahottaa, totean, että minun mielestäni Suomessa on naisilla asiat hyvällä tasolla. Ja haluaisinkin keskittyä tasa-arvon toteutumiseen eri asioissa kaikkien eri sukupuolien välillä.

Mutta ei perkele ole helppoa olla ylempi toimihenkilö haastavassa (ja melko kalkkiutuneessakin) ympäristössä, jos sattuu olemaan nuori ja nainen, joka ei tykkää pukeutua erityisen naisellisesti ja fiinisti (paitsi joskus).
Just saying.

Mainokset

2 thoughts on “Kriisistä toiseen.

  1. Niin…tuo tietyn pukeutumisen ”vaatiminen” tai olettaminen nyt vaan johtuu siitä, että tietyillä aloilla ja ammateilla on tietyt pukukoodit. Mä ajattelen omia työvaatteitani uniformuna (juurikin aika usein, ellei nyt ihan jakkupuku, niin ainakin blazeri ja hame + korkkarit), aika paljon samalla lailla kuin papilla tai poliisillakin on se uniformu, joista ne tunnistaa tietyn ammattikunnan edustajiksi. Mun pukeutuminen = ylempi toimihenkilö, piste. Vapaa-ajalla vedän sitten metallikuteet päälle ja haahuilen kylillä bändihupparissa ja maihareissa, jos siltä tuntuu.

    On hyvä muistaa, että tätä pukukoodia/etikettiä rikkomalla tosiaan helposti kylvää epäilyksen siemeniä sekä kollegojen mutta varsinkin asiakkaitten keskuuteen. Totta kai jokainen saa pukeutua miten haluaa, mutta jos vaikka asianajaja ilmestyy asiakastapaamiseen hihattomassa kukkamekossa ja varvastossuissa, voi olla, että hän joutuu selittämään pukeutumistaan oikeuttaakseen sen, tai parhaimmassa/pahimmassa tapauksessa jopa ponnistelemaan ekstraa todistakseen pätevyytensä. (Semminkin jos asianajaja on mies, muaahhahaahh)

    Tämä on muuten sekä miesten että naisten ”ongelma”. Tai eihän se mikään ongelma ole, kun sen käsittää vaan etikettisäännöksi, jota tulee ainakin mun mielestä noudattaa ihan samalla lailla, kuin vaikka ravintolaetikettiä (servetti syliin ja ei veistä suuhun -tyyliin).

    Liked by 1 henkilö

    • Mulla on ehkä joku periaatteellinen tahto pyristellä tällaisia ihmisiä arvottavia etikettejä vastaan, jos en nää niillä tosiasiallista syytä.
      Jos joku aliarvioi osaamistani sen takia, että en pidä korkokenkiä vaikka hänen mielestään ”pitäisi”, niin olenko luokannut häntä?
      Vaivaisenluutkin kipeytyy niin perhanan lyhyestä korollisten kenkien käytöstä, että siksikin ne on no go 😀

      En koskaan pukeutumisellani osoita epäkunnioitusta ketään kohtaan. Jos olen edustamassa esimerkiksi yhtiötämme, olen huoliteltu enkä saavu paikalle paskaisissa tennareissa ja nukkaantuneessa villapaidassa – tietenkään.

      Tästä vielä toki voisi vetää aasinsillan siihen, miten ihmiset reagoivat rannettani koristavaan, toisinaan esillä olevaan tatuointiin tai ylähuulen jänteessä killuvaan koruun.. Mutta sitä lienee siedettävä, kunnes ihmiset ymmärtävät (vuosien saatossa) että puheen sisällöllä lienee kuitenkin suurempi merkitys toisen ihmisen osaamisen arvioinnissa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s