Kestohymy.

En oikein osaa sanoa, mitä ratkaisevaa mielessäni on tapahtunut, mutta olen tällä hetkellä jatkuvasti onnellinen. Niin onnellinen, että askel tuntui esimerkiksi tänään tavallista kevyemmältä ja päätinkin kävellä töiden jälkeen kuuden kilometrin lenkin, vahingossa.

Toki viime päivinä on saatu nauttia uskomattoman ihanasta auringonpaisteesta, joka ei ole ainakaan vähentänyt onnellisuuttani.

Mutta jotain on tapahtunut. Jos muistatte, niin aloitin vuoden masentavien ajatusten ympäröimänä. Siitä ei ole montaa viikkoa, mutta ajatuksen tasolla se tuntuu silti todella kaukaiselta.

Täytyy tosissaan pohtia tätä, josko tästä osaisi ottaa oppia tulevaa varten. Yhden seikan kyllä tunnistan, pusupoika on vihdoin hävinnyt mielestäni.

One night stand.

maewas

Siitä on tovi aikaa, kun olen viimeksi herännyt sunnuntaiaamuna tuntemattomasta paikasta vieraan miehen vierestä.
Pakenin ennen kuin hän ehti herätä.
Tai mitä todennäköisimmin hän kyllä oli hereillä siinä vaiheessa, kun puin vaatteita päälleni, mutta ei avannut silmiään.
Oli kertakaikkisen noloa kävellä kirkkaassa päivänpaisteessa helvetinmoisessa krapulassa ympäri kaupunkia.

Ja mitä tästä jäi käteen?
Ei yhtään mitään.
En edes muista harrastimmeko seksiä yöllä.
Eikä minulla ole hajuakaan mikä hänen nimensä oli.

Yhden illan jutut – ei todellakaan enää jatkoon.

61

Kun halutaan ymmärtää väärin.

Voivoi perussuomalaiset nuoret minkä teitte.
Kohua te varmaan halusittekin?
Ja sen kyllä saitte aikaan.

 

En nyt halua sen kummemmin ottaa kantaa perussuomalaisten kampanjaan ja sen sisältöön, mutta kyllä tässä on taas eilisen aikana nähty sosiaalisen median voima.
Olen melko huvittuneenakin lukenut kommentteja sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat raivoikkaasti nousseet kampanjaa vastaan.
Tuntuu siltä, että moni on tahallaan ymmärtänyt väärin ja lukenut tiedotteita rivien välistä.

Esimerkiksi Tynkkysen kommenttia sukupuolikiintiöiden poistamisesta vietiin minun silmissäni pidemmälle kuin mitä Tynkkynen tosiasiassa aiheesta sanoi.
Ystävänikin heitti kehiin oman tulkintansa siitä, miten Tynkkynen erottelee ammatit ja työt miehille ja naisille sopiviin ja miten tällainen ei kannusta esimerkiksi naisia hakeutumaan miesvaltaisille aloille.

Ei kai Tynkkynen sentään niin sanonut?
Tynkkynenhän sanoi, että ”Työelämässäkin pitäisi olla täysin ok, jos vaikka tietyille aloille hakeutuu enemmän toista sukupuolta, eikä siihen pitäisi puuttua esimerkiksi sukupuolikiintiöiden avulla.
Minun mielestäni sukupuolikiintiöt kuten aikalailla kaikki muutkin kiintiöt ovat hoopojuttu.
Että joku osaavampi ihminen ei saisi työpaikkaa sen takia, että kyseisen sukupuolen edustajia on jo työpaikalla liikaa ja on pakko palkata vastakkaisen sukupuolen edustaja työhön.

Olen sitä mieltä, että paras voittakoon ja tasa-arvo toteutukoon.
Mielipiteeni voi joskus jonain päivänä muuttua, jos huomaan, että minun ohitseni kiidätetään loppusuoralla kuninkaantuolilla mies.
Mutta jos kamppailu käydään rehdisti, kokemuksia ja taitoja mittaillen, olen valmis nöyrtymään osaavamman miehen edessä.

Uskon, että monella alalla stereotypiat ovat valitettavasti tiukassa. Ajatellaan, että mies on naista soveltuvampi työhön ja annetaan tämän ajatuksen vaikuttaa rekrytointiprosessissa. Mutta minun mielestäni sukupuolikiintiöt eivät ole ratkaisu tähän. Muutos pitää lähteä ihmisistä itsestään, eikä ulkopuolelta tulevana paineena.

 

MUTTA.
Taaskaan minä en ihan oikeasti mitään tiedä.

Mutta alan jo pikkuhiljaa kyllästymään, miten sosiaalinen media räjähtää pienistäkin asioista nykyään. Ihmiset tieten tahtoen haluavat ymmärtää väärin. Sen lisäksi kolmen sivun artikkelista saatetaan tarrautua yhteen lauseeseen, joka kontekstista irrallisena on helposti väärin ymmärrettävissä ja tulkittavissa.
Pieni Facebook-lakko olisi ehkä paikallaan.

 

Edit:
Kun luin tämän kirjoituksen pienen tauon jälkeen läpi, niin huomasin, että tästähän voisi vallan saada mielikuvan, että puollan perussuomalaisten nuorten kampanjointia.
Ei, en puolla sitä.
Mutta luulen, että se on joiltain paikoin tahattomasti/tahallisesti väärinymmärretty.
Tai sitten minä olen vain tyhmä.
Mahdollista sekin!

Over the Rainbow.

Olen miettinyt haaveita ja unelmia.
Mitä asioita haluan toteuttaa elämässä ennen kuin asetun aloilleni ja perustan perheen.
Vaikka en haluakaan nähdä esimerkiksi perhettä asiana, joka jotenkin pysäyttää elämän.

Toisinaan iskee paniikki.
Tässä elämäni on ja annan sen valua sormieni lävitse, tarttumatta jokaiseen mahdolliseen hetkeen kiinni. En tiedä tuleeko pelko puhtaasti sisältäni, mutta ainakin osittain se johtuu ympäristön paineesta. Nykypäivänä kun tuntuu olevan pakko suorittaa koko ajan. Tänään täytyy käydä laskuvarjohyppäämässä ja huomenna viettää maaginen päivä ystävien kanssa katsoen illalla järvenpinnan punaiseksi värjäävää auringonlaskua, vaikka tähän aikaan vuodesta se on sula mahdottomuus. Täytyy matkustaa niissä maailman kolkissa, joissa kukaan muu ei ole käynyt tai jos sinulla ei ole instagramissa kuvaa Kööpenhaminan tivolista olet auttamattomasti out.

Ahdistun ajatuksesta, että herään kymmenen vuoden päästä pakokauhuisena. Että huomaan elämän menneen ohi ja olevani tyytymätön siihen, missä tilanteessa olen.

Jotkut ratkovat näitä ongelmia tekemällä konkreettisia bucket listejä.
Kirjotetaan ylös ne kaikki asiat, jotka haluaa elämässä kokea.

Mutta.
Kun en minä tiedä, mitä ne asiat ovat.
Toiset ovat lapsesta asti piirrelleet unelmakarttoja, minä taas elänyt päivä kerrallaan ja uskonut elämän johdattavan minua.

En ole esimerkiksi koskaan tiennyt, mikä minusta tulee isona enkä ole liioin osannut hahmottaa unelmia ja haaveitanikaan.
Olen miettinyt, että onko minussa jotain perustavanlaatuisesti vialla?
Mitä jos ne unelmat tulevat mieleeni liian myöhään?

Olen kysynyt itseltäni, että mikä on minun suurin unelmani.
Kaivanut mieleni syövereistä sen, mistä eniten haaveilen ja minkä haluan elämässä saavuttaa.

Ja vastaus on, että minun suurin unelmani on olla onnellinen.

Tänään, huomenna ja kymmenen vuoden päästä.

Hieman kyseenalaistan esimerkiksi nykyajan matkailubuumia.
Tuntuu, että kaikkien mielestä elämän todellinen tarkoitus löytyy Aasian viidakosta.
En väitä, etteikö matkailu avartaisi mieltä ja se varmasti tekee monelle ihmiselle hyvää. Mutta onko aina mentävä kauas nähdäkseen lähelle?
Eikö mieltään ja ajatuksiaan pysty avartamaan yhtään kotisohvalla?
Miksi joku ihminen ei saisi haaveilla työurasta ja itsensä kehittämisestä ammatissaan, pitääkö se automaattisesti tuomita oravanpyöräksi?

Olen päättänytkin siis lopettaa asian murehtimisen.
Lopetan oman elämäni vertailun muiden elämään ja teen niitä juttuja, jotka tuntuvat hyviltä ja jotka tekevät minut onnelliseksi.
Fiilistelen enemmän pieniäkin ilon aiheita ja annan itselleni mahdollisuuden viettää perusarkea.
Suorituspaineet saavat jäädä historiaan.

Jos mietin, mitä haluan tehdä ennen kuin asetun aloilleni ja perustan perheeni, niin haluan tehdä asioita, jotka kuuluvat nuoruuteen.
Rymytä festareilla, tehdä extempore-reissuja, viettää kesäöitä kaupungilla aamuun asti.
Elää huoletonta elämää, jossa kannan vastuuta vain itsestäni.
Kasvaa ihmisenä siihen pisteeseen, jolloin koen olevani valmis vastaamaan jonkun toisenkin elämästä.
Nauttia ystävien seurasta mahdollisimman paljon, vielä kun asioita ei tarvitse sopia kahden kuukauden varoitusajalla.

Uskokaa omiin unelmiinne,
älkää muiden.
Ja olkaa armollisia, koska elämä yllättää.
Sen sijaan, että tavoittelisitte vain niitä asioita, jotka on mielestänne ehdottomasti koettava, pitäkää sydän ja mieli avoinna.
Ja aina kaikki ei onnistu. Eteen voi tulla haasteita ja tilanteita, jotka pyöräyttävät kerralla kaiken päälaelleen.
Mutta se on vain elämää!

Ps. Tää Israel Kamakawiwo’olen versio Over the Rainbowsta saa aina ja taatusti hymyn huulille! 🙂 Peace and love ❤

Suomi24.

En vielä ole poistanut profiiliani Suomi24:sta.
Käyn kuitenkin vain kerran päivässä katsomassa, onko uusia viestejä napsahtanut postilaatikkoon.
Eihän sitä tiedä vaikka joku potentiaalinen olisi eksynyt profiiliini ja päättänyt lähestyä!

Mutta jos nyt ihan suoraan sanotaan, niin yhtäkään aidosti kiinnostavaa viestiä ei ole tullut.
En tykkää kuvattomista profiileista. Jos ei voi esiintyä omalla naamallaan, niin hälytyskellot soivat välittömästi – vaikka siihen ei välttämättä olisikaan syytä.

Tässä muutama sellainen wtf-reaktion herättänyt viesti.
Jos siellä langoilla on joku mies, niin ottakaapa seuraavista kommenteista opiksenne.

 

Sieppaa2

En kiellä, etteikö tuntuisi hyvältä saada positiivista kommentia profiilistaan.
Mutta…
Jos tällainen kommentti tulee kuvattomalta profiililta, jossa ei ole sen kummempaa sisältöä, eikä mies vaivaudu laittamaan muuta viestiä, niin valitettavasti tämän tytön mielenkiintoa ei herätetä.

Näitä viestejä tuskin laittelevatkaan miehet, joilla olisi parisuhde mielessä. En kuitenkaan usko kovin monen naisen lämpenevän tällaiselle, oli heillä sitten itsellään pelkkä seksi tai parisuhde mielessä.
Vähän edes yritystä kehiin!

Samaan kategoriaan kuuluvat ylipäätään viestit, joiden sisältö on pelkästään ”moi!” tai jotain muuta hyvin lyhyttä ja mielenkiinnotonta.
Muistakaahan miehet, että teidänkin keskuudessanne on oikeasti niitä, joilla on sana hallussa ja jotka osaavat ilmaista itseään tekstin kautta.
Kaikilta ei kirjoittaminen luonnistu vaivattomasti, mutta ilmoittakaa se älkääkä vain yrittäkö tikun kärjellä vähän tökkiä jäätä.

 

Sieppaa

Ei liene yllätys, että tämä mies ei saanut vastausta minulta.
Hänhän nyt ei varmasti toivottavasti ollut hakemassa minusta uutta tyttöystävää, mutta eipä hän tällä kommentilla mitään muutakaan saavuttanut.

Kyllä. Tissini ovat jossain määrin ehkä sellaiset, että niihin kiinnitetään huomiota.
Jos haluan laittaa kuvan, jossa näkyy muutakin kuin pelkästään kasvot, siinä lähes väistämättä on mukana tissit. Niin kuin kaikilla muillakin naisella, koosta riippumatta, jos niitä ei syystä taikka toisesta ole esimerkiksi poistettu.
Luonnollinen juttu.

En kuitenkaan halua, että niistä laukaistaan ensimmäiset kommentit, oli miehen intressit sitten mitkä tahansa. Jos haluaisin, julkaisisin kuviani varmaankin Alaston suomi -sivustolle.

Olen valinnut profiiliini yhden kuvan, jossa olen Olavi Uusivirran keikalla (<3).
Kuva ei ole esillä sen takia, että haluaisin esitellä sillä tissejäni (ne eivät sitä paitsi ole edes edustavimmillaan bikineissä) vaan sen takia, että minulla on siinä ehkä levein hymy ikinä. Ja sen haluan näyttää itsestäni.

Päätinpä julkaista kuvan, jotta voitte tehdän omat päätelmänne siitä, kerjäänkö sillä huomiota tisseilleni:

Sieppaa

 

Ja sitten.
Tämä seuraava kuva on jopa vähän surullinen.
Sieppaa3

En voi olla ihmettelemättä, miksi 50-vuotias mies laittaa tällaista viestiä 25-vuotiaalle tytölle.
Ja painotan nyt sanaa tyttö, koska koen olevani aivan lapsi 50-vuotiaan miehen rinnalla.

”Ikä on vain numeroita” pitänee joidenkin kohdalla paikkansa, mutta minä nyt en valitettavasti etsi itselleni kolmatta isää, vaan kumppania, jonka kanssa voisin rakentaa yhteistä elämää. Ei minulla olisi mitään annettavaa tällaiseen suhteeseen tuplasti minun ikäisen miehen kanssa.

En tiedä, mikä saa 40-55 -vuotiaan miehen lähestymään minun ikäisiäni (tai vielä nuorempia?).
Jos jollakulla on sisäpiiritietoa niin hit me!

Seksuaalisesta viehätysvoimasta.

Törmäsin tänään Puumiksen kirjoitukseen, jossa puitiin Kauneus ja terveys -lehden tekemää ”seksitutkimusta”.
Puumis onnistuneesti tiivisti ja avasi aika paljon ajatuksia, joita tämä luotettava tutkimus minussakin herätti.

Puhtaasta mielenkiinnosta tekisi mieli ostaa tuo lehti ja katsoa, onko siinä esitetty tutkimuksen tuloksia jotenkin vakuuttavammin kuin tuossa lyhyessä nettiartikkelissa.
Esimerkiksi kohdan ”Miehiä vaivaa kaikkein eniten kumppanin ylipaino. Miehille se oli selvästi merkittävämpi puistatuksen aihe kuin naisille” tueksi ja havainnollistamiseksi olisi mielestäni syytä esittää lukuja. Ylipaino saattoi olla useimmiten esiintyvä vastaus, mutta tässä ei kerrota vastasiko niin 70, 50, 30 vai 10 prosenttia miehistä.

Siitä, että tutkimukseen on osallistunut 386 ja 1/3 miestä, joiden mielipiteet yleistetään koskettamaan kaikkia miehiä, en viitsi edes sanoa mitään.

Joka tapauksessa.
Tämä herätti paljon ajatuksia.

Toivon todella, että kukaan nainen, jolla on kiloja siellä täällä, ei pidä itseään vastenmielisenä tämän tutkimuksen valossa.
Kauneus ja terveys -lehden sisältöä en kovin hyvin tunne, mutta ainakin tämän tutkimuksen perusteella he ihannoivat vain tietyntyyppistä naisvartaloa.
Hyi teitä.

Jäin miettimään sitä, mistä seksuaalinen vetovoima muodostuu.
Minulla on ylimääräisiä kiloja ja senttejä, mutta silti olen saanut pääasiassa vain positiivisia kommentteja ulkonäöstäni.
Moni mies on kehunut vartaloani kauniiksi ja sitten on tietty hipsterin kaltaisia tyyppejä, jotka ovat suoraan möläytelleet ”Sä näytät siltä, että sun kanssa ois tosi hyvää seksiä”.

Koska en pysty porautumaan miesten mieleen ja siihen, ovatko tapaamani tapaukset aidosti viehättyneet minun ulkonäöstäni vai muista tekijöistä, pohdin asiaa omasta näkökulmastani.
Mikä minua viehättää miehissä?
Mikä on turn off seksin osalta?

Otan esimerkiksi rentun.
Rentun ruumiinrakenne on samanlainen kuin valtaosalla suomalaisista miehistä.
Ehkä joskus teinivuosina hänellä on ollut pyykkilautavatsa, mutta muutama ylimääräinen keskiolut on varmistanut, että se on hautautunut massan alle.
Hän ei ole, mutta ei myöskään timmissä kunnossa.

Mutta kun hän istui toista tuntia sohvan toisessa päässä, sieluni huusi hänen kosketustaan. Ilmassa oli erityinen lataus, sellainen, että kun huulemme vihdoin löysivät toisensa mahan pohjassa värähteli.

Renttu on ulkonäöllisesti sellainen, että ensin hänet nähdessäni mietin jopa, että ”voi ei”.
Hän ei täysin vastannut muodostamaani mielikuvaa ja toisaalta hän ei myöskään vastannut minun mielikuvaani unelmamiehestä.
Mutta silti hän sai minut tärisemään kosketuksensa alla ja melkein räjähtämään halusta ennen kun sain upottaa sormet hänen hiuksiinsa.

Mikä hänessä sitten aiheutti tämän?

Ensinnäkin äly. Se on niin julmetun seksikästä, jos mies osaa keskustella fiksusti, ampumatta yli.
Sosiaaliset taidot. Seksikkyyttä lisää, jos mies on täysin tilanteessa mukana, kuuntelee, keskittyy, reagoi ja jatkaa silloin, kun omat sanat loppuvat.
Katse. Ensimmäisiä värähtelyjä kehossa synnyttää naulitseva katse, joka kielii, että mies ajattelee koko ajan samoja ajatuksia kuin sinä. Katse ei harhaile ympäri huonetta, eikä liioin tahdittomasti tissien kohdillakaan. Katse on levollinen, kulmat silloin tällöin hieman kurtistuvat.
Hymy. Kun läpivalaisevaan katseeseen lisätään hymy, on vaikea pidätellä itseään suutelemasta ihanasti kaareutuvia huulia.
Eleet. Renttu oli koko ajan tilanteessa läsnä. Hän piti kättään sohvan selkänojalla niin, että se oli 10 senttimetrin päässä minusta. Niin lähellä, mutta juuri silti niin kaukana, ettei siihen voinut vahingossa koskea. Mutta luin sen selkeänä viestinä siitä, että hän oli avoinna minua kohti, kenties itsekin mietti, miten ärsyttävä tuo 10 cm matka välillämme oli.

Meinasin revetä liitoksissani viimeistään siinä vaiheessa, kun renttu riisui neuleensa pois paljastaen tatuoidut käsivartensa.
Tatuoinneista on tullut minulle se juttu, joka sytyttää, vaikka muuta kipinää ei tuntuisi olevan. Uskon, että kaikilla on joku toisen tyyliin/ulkonäköön liittyvä heikko kohta.
Tatuointien lisäksi minulla toimivat ylipäätään sopivasti suonekkaat kädet. Huh. Sellaiset kun lasketaan ihoa vasten, alkaa kokovartalotärinä välittömästi.

Lisäisin vielä yhden tekijän, jota en osaa pukea sanoiksi. Se on jollain sellaisella kuudennella aistilla havaittavissa ja ehkä se on kytköksissä tietynlaiseen itsevarmuuteen. Mutta siis joistakin ihmisistä vain aistii, että he ovat hyviä sängyssä.
Että he ovat seksuaalisesti samalla tasolla kuin itse, aktiivisia ja intohimoisia.

 

Jos mies sen sijaan, ulkonäöstään huolimatta, ei ole läsnä, ujostelee liikaa tai vaihtoehtoisesti etenee tahdittomasti, katoaa meikäläisen halut nopeammin kuin hän ehtii sanoa ”haluan sua”.
Tietysti myös jotkin sellaiset konkreettiset asiat kuten vaikkapa epähygieenisyys ovat halun sammuttajia, mutta aika vähän näitä pystyy nimeämään.

Joten arvon naiset ja miehet.
Vaikka tässä nyt taas yritän selittää seksuaalisesta viehätysvoimasta mitään siitä tietämättä, niin älkää antako tämän tutkimuksen muodostaa mielikuvaa siitä, että vain ulkonäkönne perusteella teidät voidaan jakaa haluttaviin tai ei haluttaviin.

Seksuaalinen vetovoima on mielestäni monen tekijän summa.

Komppaako joku?
Vai oletteko täysin eri mieltä?

Olisi muuten myös verrattain hauska kuulla, onko teilläkin jotain sellaisia juttuja, jotka sytyttävät takuuvarmasti?

 

Summa summarum.

Ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa deittisivustoista ja -sovelluksista, joita olen käyttänyt viimeisen vuoden aikana.
Ilmeisen moni kuitenkin tuntuu päätyvän blogiini juurikin sen takia, että ovat kiinnostuneita niistä ja kenties haluvat jotain infoa ennen rekisteröitymistä. Kannustan kuitenkin kaikkia kokeilemaan, sillä nämäkin kokemukset ovat subjektiivisia. Ja veikkaan esimerkiksi iän vaikuttavan paljon siihen, mikä vaihtoehto palvelee itseä parhaiten.

 

Tinder

Sovellus, joka teki Netflix and chillistä käsitteen.
Tinderistä puhutaan edelleen hieman negatiivisella sävyllä.
Se on monesti tuomittu pettäjien sovellukseksi, eikä omastakaan ystäväpiiristä löytyvät useat Tinder-pariskunnat ole onnistuneet tätä  mielikuvaa muuttamaan.
Harva myöntää käyttävänsä Tinderiä tosissaan, koska ”siihen pitää suhtautua huumorilla”.

Tinder tuomitaan monesti myös kovin pinnalliseksi sovellukseksi, koska rankkaat profiilit kyllä tai ei kategorioihin suurimmalta osin pelkän kuvista muodostuneen mielikuvan perusteella. Harvalla nimittäin loppupeleissä on kovin paljon infoa antava profiiliteksti. Pinnallisuuteen kohdistuva kritiikki on kuitenkin vähän huvittavaakin. En tiedä onko muilla kyky esimerkiksi baarissa nähdä ihmisten sisäinen kauneus, mutta väittäisin monen tekevän päätöksiä lähestyä toista sen perusteella viehättääkö toisen ulkonäkö.

Plussat:

  • Ei kuvattomia profiileja
    (Tai tietysti niitäkin tulee välillä vastaan, mutta funktiota en ole ymmärtänyt)
  • Aika harva sinkku ei ole ottanut sovellusta haltuunsa, joten käyttäjiä on paljon
  • Edellisten kohtien lopputulemana  sovelluksen käyttäjistä verrattain pieni osa on friikkejä
  • Matalan kynnyksen deittisovellus
  • Vaikka sovellus on ilmainen, esimerkiksi lähetettävien viestien määrää ei ole rajoitettu mitenkään
  • Saat viestejä vain niiltä, joiden kanssa on tullut match

Miinukset:

  • Yhden tuttavan sanoin Tinder on parasta viihdettä paskalla istuessa
    Monelle se on siis vain ajanvietettä, peliä
  • Keskustelut kuolevat herkästi
  • Karkkikauppa ilmiö: Niin paljon valinnanvaraa, että kiinnostus yhteen ei riitä pitkäksi aikaa ja aina pyörii mielessä ajatus siitä, olisiko joku vielä edellistä parempi
  • Vaikka olisit rajannut etäisyydet 10 kilometriin, aina elää mahdollisuus, että match on vain käymässä hakualueellasi ja todellisuudessa asuu jossain muualla

 

Suomi24

”Siis onko se oikeesti vielä olemassa?” oli kaverini kommentti, kun viime viikonloppuna kerroin luoneeni jälleen profiilin sivustolle. Suomi24 on varmaan niitä ensimmäisiä nettideittisivustoja, joita Suomessa on nähty (?). Sillä on ainakin omassa tuttavapiirissäni sellainen maine, että käyttäjistä 99 % on enemmän tai vähemmän friikkejä.

Suomi24:n käyttäjiä löytyy laidasta laitaan. Mukaan mahtuu tosirakkauden etsijöitä, pettäjiä, niitä friikkejä ja toisaalta maksullisen seksin hakijoita. Vaikka tässä listauksessa miinuskohtia onkin enemmän, ovat nuo plussat huomattavan merkittäviä seikkoja.

Plussat:

  • Aidot keskustelut
    Ne, jotka ovat tosissaan liikenteessä haluavat myös käydä keskusteluja ja sen sijaan, että heitettäisiin pelkkää vitsiä, keskustelut lipuvat vaivattomasti omien unelmien ja haaveiden purkamisen puolelle.
  • Kattavat profiilit

Miinukset:

  • Kuvattomat profiilit
  • Seksinjanoiset friikit
  • Solvaajat
  • Viestien määrää rajoitettu ilmaiskäyttäjillä
  • Koska viestejä voi laittaa käytännössä kenelle vaan, saat mitä todennäköisimmin yhteydenottoja toiselta puolen Suomeakin

 

Happy Pancake

En käyttänyt pannukakkua kovin kauaa, mutta siitä ei myöskään jäänyt kovin positiivinen kuva. Minun mielestäni sivusto jo ulkonäkönsä ja toimintojensa perusteella tuntui halvalta, huonosti tehdyltä ja sellaiselta, ettei siihen voinut suhtautua kovin vakavasti.

Sivustolla sain todella paljon viestejä, varmaan siksikin, ettei viestien määrää ole mitenkään rajoitettu. Koska suurin osa oli sontaa, mietin, että jäikö minulta huomaamatta joku helmi? Mitä todennäköisimmin ei.

Päällimmäisenä minulle jäi mielikuva Happy Pancakesta sivustona, jossa melko yksinkertaiset ihmiset pommittavat ”Sulla on kivat tissit” -tyyppisillä viesteillä. Taso oli monin paikoin luokatonta – mutta joukosta oli helppo erottua!

Plussat:

  • Ilmainen

Miinukset:

  • Ilmainen

 

Happn

Deittisovelluksista uusin tuttavuus.
Happn on pysytellyt melko tuntemattomana vielä ja se näkyy muun muassa käyttäjien vähäisessä määrässä. Vastaan tulevia profiileja ei pysty rajaamaan esimerkiksi iän mukaan, joten etusivulla pyörii paljon omaan haaviin sopimattomia.

Jos en kärsisi tällä hetkellä tästä deittiähkystä, todennäköisesti naputtelisin Happnia enemmän. Mutta sen sijaan päädyin poistamaan sovelluksen puhelimesta tänään aamulla.

Plussat:

  • Uusia naamoja Tinderissä jo vastaantulleiden rinnalle
  • Hieman vakavasti otettavampaa käyttäjäkuntaa, ei niin pelimäinen kuin Tinder (?)
  • Voit rajattomasti ilmaista muille käyttäjille tykkääväsi heidän profiilistaan crush-toiminnon avulla

Miinukset:

  • Käyttäjiä vielä toistaiseksi verrattain vähän
  • Sovelluksen toimivuus huonohko