Tinder – uhka vai mahdollisuus?

Myönnän, ensimmäinen ajatukseni eron hetkellä oli ”Tinder”.
Vihdoin tuo paljon puhuttu, ylistetty ja paheksuttu sovellus olisi minun käytettävissäni.

Pidin parin päivän siirtymäajan, ikäänkuin kunnioittaakseni päättynyttä suhdetta,
ja podin silti hieman huonoa omaatuntoa nopeista liikkeistäni.
Mutta miksi?
Miksi on paheksuttavaa, jos siirtyy helposti eron jälkeen uusiin asioihin?

En ole luonteeltani koskaan ollut murehtija.
Mietin ja pyörittelen asioita ehkä hiljaa itsekseni omassa mielessäni päivän pari,
mutta en ole koskaan ymmärtänyt sitä itsesäälissä rypemistä ja viikko tolkulla itkemistä.
Elämä jatkuu, halusi sitä tai ei.
”Uutta kalaa koukkuun”.

Näillä ajatuksilla vakuutin itseni siitä, että Tinderiin liittymisessä ei ollut mitään pahaa.
Jännittyneenä latasin sovelluksen. Hieman hätkähdin Facebook-rekisteröitymistä,
mutta jatkoin silti rohkeasti kohti tuntematonta.

JA VOI!
Kaikki nämä maailman sinkut, vain yhden pyyhkäisyn ulottuvissa!
Miten monta mahdollisuutta, miten monta uutta tuttavuutta.
Olin Tinder-humalassa ensimmäisen päivän ajan.
Katselin toinen toistaan komeampien miesten profiileja ja käytin useamman hetken oman profiilini hienosäätämiseen.
Haluaisinko kertoa jotain itsestäni profiilissa?
Vai heittäisinkö siihen jonkin lentävän lausahduksen?

Päätin olla latelematta 250 merkin sepostusta luonteenpiirteistäni taikka asioista,
jotka tuottavat minulle mielihyvää.
Jostain syystä sain kuvan, että  ne, jotka itsestään kertovat pituuden, painon, lempiruoan ja koiran nimen, ovat niitä, jotka tosissaan etsivät sielunkumppaniaan sovelluksen kautta.
Enhän minä (kai?) sitä oikeaa ollut/ole etsimässä.

”Kuuntele linnunlauluu
Kuuntele koiranhaukkuu
Kumpikin sanoo samaa
Ja viesti on:
Kaikki on tarpeellista
Tulee kokemusta
Eikä mennyt enää palaa”

Valitsin pienen pätkän yhden ei-niin-puhkikulutetun kappaleen sanoituksesta.
Vaikka tämä vaihtoehto olikin melko korni, olin siihen tyytyväinen.
Kyseinen pätkä kuvasti jotain minusta – mielestäni elämässä on turha murehtia asioita, jotka ovat menneitä ja joiden eteen ei voi enää mitään tehdä
ja toisaalta se saattaisi poikia hyviä keskusteluita, jos joku tunnistaisi kappaleen.
(Voi miten väärässä olikaan – ilmeisesti miehet eivät taida käyttää paljoa aikaa profiilitekstien lukemiseen?)

Toisena päivänä koitti Tinder-krapula.
Tunsin huonoa omaatuntoa pyyhkäistessäni ihmisiä vasemmalle tai oikealle pelkästään heidän ulkonäkönsä perusteella.
Sovelluksen pinnallisuus sai minut huonolle tuulelle.
Enhän minä todellisessa elämässä arvioi ihmisiä pelkästään heidän ulkonäkönsä perusteella? Voisiko täältä joku oikeasti muka löytää ”sen oikean”?
Toiseen päivään mennessä olin kerännyt jo toistakymmentä matchia, käynyt keskustelua kolmanneksen kanssa, joista korkeintaan yksi oli tuntunut siltä, että sitä voisi jatkaa myös IRL. Se ei koskaan jatkunut.

Hyvin nopeasti sain maistiaisen kaikesta siitä, mitä Tinderissä on tarjolla. Kävin keskustelua mm. seuraavien karrikoitujen miesten kanssa. (Ikäluokka 24-34.)

1. Machoilija

Machoilija lähestyy yleensä ”rennolla” lausahduksella
”Moi mitäs pimu/mimmi/tyty/etc. ?”
Keskustelu siirtyy hälyttävän nopeasti miehen harrastuksiin (saliharjoittelu) ja työhön, siinä tapauksessa, että työ on mainitsemisen arvoinen.

Keskustelun aikana viljellään paljon englanninkielisiä ja/tai slangisanoja. Machoilijoiden kanssa jutustelu tuntuu usein jäävän hyvin pinnalliseksi ja yleensä siitä ei jää juuri mitään käteen – ei edes treffipyyntöä.

Vinkki: Machoilijan tunnistaa usein jo profiilikuvista, mitä enemmän lihaksia, sitä machompaa menoa!

2. Seksinvonkaaja

Seksinvonkaajat ovat Tinderissä vain yhden asian tähden. On arvostettavaa, että asia tuodaan heti kättelyssä esiin
”Oho, ootpas sä pantavan näkönen!”
eikä tarkoitusperiä jätetä rivien välistä luettavaksi.
Seksinvonkaajia harvoin pystyy esimerkiksi profiilikuvien perusteella tunnistamaan – poikkeuksia löytyy!

Jos joku jakaa ’hetkinä’ kuvaa miehisyydestään, on väistämättä selvää, että ko. henkilö kuuluu tähän kategoriaan.

Vinkki: Tinderistä on helppo löytää seksikumppani jo samalle päivälle, joten jos sellainen on hakusessa, rohkeasti kokeilemaan!

3. Harrastajat

Harrastajat esittelevät viidessä profiilikuvassaan mahdollisimman paljon omia harrastuksiaan. Törmäsin jopa kerran profiiliin, jossa jokainen kuva oli viiden kuvan kollaasi harrastajasta erilaisten aktiviteettien äärellä. Harrastajien kanssa keskustelu on parhaimmillaan älykästä ja siitä välittyy usein viesti, että he etsivät samanhenkistä ihmistä pitempiaikaiseen kanssakäymiseen.

Harrastajista ylempi luokka on extreme-harrastajat.

Vinkki: Harrastajan nappaamiseksi on syytä mainostaa omia harrastuksiaan ja lempiaktiviteetteja profiilissa. Nappaaminen onnistuu kyllä ilman näitäkin, omassa profiilissani ei juuri surffilautoja tai benjihyppyjä nähdä.


4. Huumoriheput

Huumoriheppujen profiilit ovat niin kieli poskella tehtyjä, ettei niistä totisesti tiedä, kuinka vakavalla mielellä tyyppi Tinderissä viilettää.

Huumoriheppujen kanssa keskustelut eivät (ainakaan minun kohdalla) usein saavuta kovin syvällistä tasoa, mutta ovat sitäkin miellyttävämpää ajanvietettä. He tarjoavatkin ehkä myös mukavaa haastetta, saadako keskustelun kulku kääntymään unelmiin ja toiveisiin vai pysytäänkö Fok it- ja Fingerpori-maailmassa?

Vinkki: Jos oma huumorintajusi on hyvin suppea, etkä jaksa jatkuvaa vitsin vääntöä, työnnä huumoriheput visusti vasemmalle.


5. Ujot pojat

Ujoilla pojilla on kaksi, maksimissaan kolme profiilikuvaa. Niistä korkeintaan yksi on melko epäonnistunut selfie, ehkä peilin kautta otettu, muut ovat mahdollisesti ryhmäkuvista rajattuja otoksia heistä aurinkolasit päässä. Ujojen poikien kanssa keskustelun aloittaja saa usein olla nainen, tai sitten he lähestyvät varoen perinteisellä repliikillä
”Moi (:”

Ujojen poikien kohdalla heti mietityttää, ovatko he edes tarpeeksi rohkeita tapaamaan kahvikupin äärellä, vai olisiko koko tapaaminen yhtäjaksoista jännityselokuvaa.
Heiltä voi kuitenkin kysyä miltein mitä vain ja siihen saa yleensä vielä vastauksen.

Vinkki: Jos haluat olla tilanteen herra, valitse ujo poika. He ovat helposti vietävissä ja johdateltavissa.

Näiden ihastuttavien miesten lisäksi Tinderiin mahtuu läjäpäin kaikenkirjavaa kansaa!
Saatat törmätä epätoivoisiin ruikuttajiin ja turhankin itsevarmoihin adoniksiin, jotka odottavat sinun olevan pyörällä päästä pelkästään mahdollisuudesta käydä keskustelua heidän kanssaan.

Mitä sitten, kun keskustelu tuntuu sujuvan? Se viedään seuraavalle tasolle.
Rohkeimmat pyytävät numeroa ja siirtävät keskustelun whatsappiin, toisten kanssa sitä jatketaan esimerkiksi KIK-messengerin puolella. Tinderin innoittamana minäkin latasin KIK-messengerin ja Snapchatin, joista jälkimmäinen on osoittautunut kuitenkin melko turhaksi. Näiden lisäksi yhteystietoni ovat kasvaneet noin 25 uudella puhelinnumerolla.

Ja tämän jälkeen koittaa tietysti se kuumottava hetki, kun joko itse ehdottaa tai odottaa toisen ehdottavan
”Mennäänkö kahville joku päivä?”
Sanokaa vanhanaikaiseksi, mutta ennen, nyt ja tulevaisuudessa minä odotan miehen aloitetta tapaamisesta.

Muistan varmasti ikuisesti ensimmäiset Tinder-treffini.

Sen tunteen, kun kävelin elokuvateatteria kohti näpytellen hermostuneita viestejä kaverille
”Apua, sata metriä enää”
”Mitä mä teen, jos se onki ruma?”
”Apuaaaaaaa mua jännittää”
”NYT”
Sen tunteen, kun hän seisoi siinä koko komeudessaan edessäni, enkä pystynyt sanomaan mitään, vaan kurkustani pääsi vaimea ynähdys.
Sen tunteen, kun tajusin hänen olevan vielä komeampi kuin kuvissa (tämä tunne ei ole valitettavasti toistunut muiden kanssa).
Sen tunteen, kun tajusin punastuneeni päästä varpaisiin, unohtaneeni hänen nimensä ja tuijottavani häntä sanaakaan sanomatta.

Treffit olivat alkuasetelmista huolimatta mielestäni onnistuneet. Emme ole kolmen kuukauden aikana nähneet uudestaan, siitä huolimatta, että yhteydenpito on jatkunut tänä aikana enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Olen onnekas, että ensimmäinen treffikokemukseni oli positiivinen. Sitä on seurannut toinen toistaan katastrofaalisempia kohtaamisia, mutta tämä muisto valaa minuun vieläkin uskoa siitä, että treffit voivat olla myös onnistuneet.
Että toinen voi todellisuudessa näyttää jopa komeammalta kuin kuvissa.

Ja tuoksua uskomattoman hyvältä…

Ja hymyillä uskomattoman ihanasti……

Näihin muihin kohtaamisiin pureudun myöhemmin enemmän. Ne vaativat oman kirjoituksensa.
Tämä postaus on mukava lopettaa positiiviseen tunnelmaan.

Tinder – uhka vai mahdollisuus? !

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s