Sinkkuelämää – vihdoin ja viimein

Tämä sinkkublogi syntyi täysin hetken mielijohteesta.
Katsotaan kuinka pitkä sen elinkaaresta tulee, tiedä vaikka se vaihtuisi jossain vaiheessa parisuhdeblogiksi,
kumpi vaihtoehto sitten mielenkiintoisemmalta vaikuttaakaan.

Olen elänyt viimeiset viisi vuotta parisuhteIssa.

Yhden suhteen päätyttyä seuraava on jo ollut enemmän tai vähemmän aluillaan,
enkä ole täysi-ikäisenä päässyt kovinkaan paljon nauttimaan siitä hehkutetusta sinkkuelämästä.
Nyt viimeiset kuukaudet olen antanut itseni revitellä ja nauttia tästä uudesta elämäntilanteesta.

Viimeisen parisuhteeni olisi pitänyt päättyä jo aiemmin,
yritin antaa sille omasta puolestani liian monesti uuden mahdollisuuden.
Kyse ei ollut katastrofaalisesta suhteesta, lähinnä sisälläni vellova jatkuva ahdistus ja selittämätön tyytymättömyys ajoivat lopulta tähän ratkaisuun.

Syy, miksi ratkaisun tekemiseen meni niin kauan, on yksinkertaisesti se, etten halunnut satuttaa.
URPO.
Ikäänkuin se olisi ollut jotenkin estettävissä?

Moni ystävistäni epäili, että pelkäsin jääväni yksin.
Tietysti mietin monina iltoina, ottaisiko kukaan minua enää tyttöystäväkseen
ja olisiko tässä suhteessa kuitenkin ollut potentiaalia ”loppuelämän rakkaudeksi”.
Mutta mitä yksin olemiseen tulee, olen nauttinut siitä, eikä se minua pelottanut.
Ja kyllä minut vielä joku haluaisi tyttöystäväkseen  – kuulemma.

Tietysti on päiviä, kun asettelen toista peittoa sängyssä viereeni niin, että siinä voisi kuvitella jonkun makaavan,
lähellä, selkä selkää vasten.

Kyse on puhtaasta läheisyyden kaipuusta.
Tai sitten siitä, että taloyhtiössämme ilmeisesti säästetään lämmityskuluissa,
koska makuuhuoneeni on päivä päivältä viileämpi.
(Tosin tässä tulee myös eteen yksinasumisen huonot puolet –
mistä minä typerä tyttö nyt voisin tietää, onko se termostaatti oikeassa asennossa?
Ei sen vääntämisellä kuitenkaan mitään vaikutusta lämpötilaan ole ollut, joten kai se oikeassa on!).

Monesti olen saanut osakseni ihmeellistä surkuttelua ja voivottelua, kun olen ilmoittanut olevani vapailla markkinoilla.
Ja niinä hetkinä poden jostain syystä huonoa omaatuntoa. Olonihan on kerrassaan mahtava, parempi kuin vuosiin, mutta onko se väärin?

Yksi asia, mikä yksinasumisessa kismittää on kokkaaminen ja siivoaminen.

1. En osaa tehdä pieniä annoksia ruokaa, vaan keitän riisiä/makaronia/perunoita aina ”just in case” vähän enemmän..

2. Itsensä kanssa on vaikea tehdä toimivaa sopimusta siitä, kumpi laittaa ruoan ja kumpi siivoaa jäljet. Ainut vaihtoehto on jättää toinen tehtävä seuraavalle päivälle, mutta siellä se kuitenkin odottaa.

3. Olisi kiva, jos joku joskus kehuisi, että teitpä hyvää ruokaa.

Nautin siitä, etten ole kenellekään tilivelvollinen. Äitini soittaa minulle kerran kuukaudessa, eikä hän kysele, missä olen viikonloppuni viettänyt.

Nautin siitä, ettei minun tarvitse puhua ”meistä” ja ajatella ”meitä”.

Saan olla itsekäs.
Jos joku kysyy, olenko vapaana viikonloppuna, riittää, että muistan omat menoni.
Saan myös suunnitella tulevaisuutta ilman, että pitäisi muistaa ottaa toinen huomioon.
Tämän asian suhteen olen tehnyt kuluneina vuosina uhrauksia, jotka jälkikäteen harmittavat.
Sitä on turha jäädä kuitenkaan surkuttelemaan, nyt maailma on avoinna taas minulle.

Nautin siitä, että voin saada ja antaa huomioita (flirttailla) potematta siitä huonoa omaatuntoa.

Nautin siitä, että saan paljon aikaa itselleni ja muun ajan voin käyttää haluamallani tavalla ja jakaa ystävilleni.

Tietysti tämä on monelta osin vielä sinkkuuden alkuhuumaa.
Kauhunsekaisin tuntein odotan sitä ensimmäistä hetkeä, kun sisältäni kumpuaa raastava ikävä ja yksinäisyys.
Sitä hetkeä, kun haluaisi, että joku vain rutistaisi, halaisi tai hipsuttaisi, eikä sitä jotakuta ole lähimaillakaan.

Innoitus tähän blogiin lähti kokemuksistani, joita tämän lyhyehkön sinkkuajanjakson aikana on eteen tullut.
Niiden jakaminen tuntui vain kerrassaan hauskalta ajatukselta,
sillä sekaan mahtuu jos jonkinmoisia tapahtumia.
Itseni ja uusien tuttavuuksieni henkilöllisyyden suojaamiseksi kirjoitan blogia anonyymisti ja keksittyjä nimiä käyttäen.

Tällä hetkellä mielessäni pyörii aiheita Tinderistä seksiin ja pettämisestä treffailuun.

Kuulumisiin!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s